Nimi: Kimberley ”Kim Lussuria” Nevroy
Ikä: 25
Laji/rotu: Ihminen
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti: Manaaja, toimii entisen kotipaikkansa kuningatarta vastaan ja yrittää palauttaa erään kadonneen demonin nimeltään Begeerte jälleen ruumiilliseen muotoon.
Taidot: Kim on erittäin taitava valehtelemaan ja taistelemaan. Hän käyttelee miekkoja ja veitsiä erinomaisesti ja osaa myös aika paljon mustaa magiaa.
Perhe ja läheiset: Vanhemmat murhattu ennen Kimin saapumista Aryliaan.
Hahmosi tavarat: Kuljettaa mukanaan vyötäröllä roikkuvaa miekkaa ja saappaisiinsa kätkettyjä tikareita sekä suuri musta nahkainen olkalaukku, jossa on hänen välttämättömät tavaransa ja herättämiseen vaadittavat tarvikkeet.
Lemmikit: Kimillä ei ole lemmikkejä
Luonne: Kim on tullut vuosien varrella aika rauhalliseksi, koska äkkipikaisuudesta ei ole mitään hyötyä hitaassa aineiden etsintä projektissa. Kimistä on tullut myös erittäin varovainen ja hän etääntyy joskus pitkiksi jaksoiksi muista ihmisistä. Kimistä voisi kuitenkin sanoa, että hän hyppii sängystä sänkyyn, koska hänellä on tapana iskeä ihmisiä (miehiä tai naisia) matkansa varrelta ja mennä sänkyyn heidän kanssaan ja lempata sitten aamulla. Kimin luonne on aika ailahteleva ja joskus hän saattaa olla erittäin kohtelias ja ystävällinen ja joskus taas kuin ärsytetty kissa. Kynnet ojossa täysillä päin. Uusia ihmisiä tavatessaan hän on usein viileä, mutta ottaa selvää onko heistä hyötyä ennen kuin tekee mitään peruuttamatonta. Hän yrittää piilottaa todellisen sukupuolensa ihmisiltä minkä pystyy ja ei tykkää puhua menneisyydestään. Jotkut saattavat pitää häntä hieman outona ulkomaalaisten tapojensa vuoksi.
Ulkonäkö: Kimillä oli lapsena pitkät usein letitetyt platinanvaaleat hiukset ja hän käytti paljon mekkoja ja rusetteja. Karkaamisensa jälkeen hänen ulkonäkönsä muuttui täysin. Nykyään hänellä on aivan lyhyet kirkkaanpunaiset hiukset, jotka sojottavat minne lystäävät ja hän ei pukeutuisi mekkoon vaikka maksettaisi. Kimillä on vihreät silmät ja melko vaalea iho. Hän on noin 170 cm pitkä ja laiha, mutta jonkin verran lihaksikas. Vaatetuksenaan Kimillä on usein Mustat leveälahkeiset housut ja pitkävartiset matalapohjaiset mustat saappaat. Hänen ylävartaloaan peittää löysä tummanvihreä puolipitkähihainen, joka on kiristetty hihansuista ja helmasta ja peittää hänen vartalonmuotonsa hyvin. Kylmillä säillä hän käyttää tämän vaatetuksen päällä paksua mustaa korkeakauluksista viittaa.
Menneisyys: Kimberleyn vanhemmat olivat töissä maansa kuningattaren luona. He olivat ammatiltaan maailmanluojien tutkijoita ja tutkivat siis seitsemää heidän maailmansa luojaa. He kuitenkin kääntyivät salaa kuningatarta vastaan ja ryhtyivät tutkimaan kuinka voisivat palauttaa päädemonin takaisin ruumiiseensa. He löysivät ikivanhoja kaavoja toimenpiteen suorittamiseen ja tieto lisääntyi koko ajan. He tekivät muun työn ohessa tätä ankarasti kiellettyä tutkimusta. Heidän viisi vuotta tätä harjoitettuaan kuningatar huomasi heidän tekonsa. Kimberley oli silloin kymmenen. Kuningattaren hovivelho tuli Kimberleyn vanhempien laboratorioon ja Kimberley juoksi piiloon vanhempiensa tutkimustulokset mukanaan. Piilostaan hän katseli, kun velho nimeltä Kayode tappoi hänen vanhempansa jollain kummallisella loitsulla. Kun aikuiset olivat kuolleet velho ryhtyi etsimään tutkimustuloksia ja Kimberleytä, mutta ei löytänyt kumpaakaan. Kimberley pakeni paikalta ja vaihtoi sukunimensä Lussuriaksi sekä ryhtyi kutsumaan itseään Kimiksi. Kim jatkoi vanhempiensa tutkimuksia ja onnistui selvittämään täydellisen kaavan demonin ruumiin palauttamiseksi. Ollessaan viisitoista hän lähti etsimään kieltämättä vaikeasti tavoiteltavia aineksia herättämistä varten. Kun kuningatar havaitsi mitä hän on tekemässä hän etsintäkuulutti Kimin ja nyt lähes jokaista hänen maansa seinää ja lyhtypylvästä koristaa kuva hänen kymmenvuotiasta kasvoistaan ja palkkiosta, jonka hänestä saa, elävänä tai kuolleena. Hän on kerännyt jo joitakin aineksia, mutta paljon puuttuu vielä. Hän on myös käynyt maagikon opissa oppiakseen tarvittavat loitsut herättämistä varten. Kahdenkymmenen vuoden ikäisenä Kimille ilmeni, että hän ei kykenisi löytämään kaikkia aineksia kotimaastaan ja lähti. Hän saapui Aryliaan vuoden kuluttua lähdöstään ja on elänyt siitä pitäen siellä kierrellen ympäriinsä aineita etsien.
Muuta: Jos ei vielä selvinnyt Kim yrittää esittää kaikin puolin miestä. Melko hyvällä menestyksellä.
Huonopuoli/-puolet: Juuri tämä sänkyjen välillä hyppiminen ja ajoittainen sulkeutuneisuus. Hän ei myöskään ole kovin hyvä kokki.
Uskonto: Eli Kimin uskonto on erittäin suuri osa hänen elämäänsä.
Zorybeismi
Yleistä
Uskonto on nimeltään zorybeismi. Se on hyvin maanläheinen, arkipäivään ja nykyhetkeen keskittyvä uskonto. Selvimmin se näkyy ihmisten ahkerana henkilökohtaisena rukoilemisena, erinäisissä kirouksissa, manauksissa ja onnentoivotuksissa sekä monissa arjen rituaaleissa kuten portinvartijoille asiansa selittämisessä tai virallisten kokouksien aloitussanoissa.
Zorybeismi pyörii seitsemän demonijumalan, Begeerten, Zornin, Ragautin, Invidian, Gierin, Faulin ja Pychán ympärillä. Pääjumala Begeerteä palvotaan eniten, ja kunnioitetaan vapauden, aistillisuuden, älykkyyden ja kehityksen mallikuvana. Suurin osa viikoittaisista jumalanpalveluksista keskittyy hänelle yhdessä rukoilemiseen, kunnioittamisen osoittamiseen lauluin ja rituaalein. Muut näkyvät enemmän arkipäivässä (esimerkiksi Zornin nimeen kirotaan ylivoimaisesti eniten, ja onnea toivotetaan samalla kun Gierin suopeutta).
Lähes poikkeuksetta jokainen Kimin kotimaan asukas uskoo zorybeismin opinkappaleisiin, mutta kaikki eivät rukoile säännöllisesti tai käy tilaisuuksissa – näin ollen uskontokunta jakautuu siististi eri aktiivisuustasojen mukaan. Mitään suurempaa erottelua ei kuitenkaan ole, ja on jokaisen yksilön oma valinta kuinka usein hän rukoilee, käykö hän ikinä kirkkojen laulujuhlissa tai uhraako hän koskaan.
Zorybeismin pyhä kirja koostuu Kimin maailman muinaishistoriasta ja luomiskertomuksesta (Joilla ei siis ole mitään tekemistä Arylian luomishistorian kanssa). Vain hartaimmat uskovat lukevat sen tekstejä, tavallisille tallaajille riittää yleisen sanoman tiedostaminen ja kuuleminen.
Zorybeismin tärkein periaate on itseä ylempien, voimakkaampien ja vanhempien kunnioitus. Näitä tulee kuunnella ja palvella parhaimman kykynsä mukaan.
Lisäksi kaikki koetaan yksilöinä, joilla on oma vastuu teoistaan; yksikään jumala ei tule pelastamaan tai rankaisemaan väärin tehnyttä tai palkitsemaan hyvin toimivaa suoraan. Sen takia yksilölliset ja hyvin itsekkäätkin moraalikäsitykset hyväksytään, ja inhimilliset rodut eivät ole mitenkään ylempänä muusta luomakunnasta.
Zorybeismin mukaan yksilöt tulee hyväksyä sellaisina kuin he ovat, ja antaa kaikille vapaus luovuutensa ja lihallisuutensa toteuttamiseen – ottaen vastaan myös vastuunsa.
Suurimpia hyveitä ovat luovuus, älykkyys, voima ja yksilöllisyys.
Juhlapyhät (Näiden kuvaukset koskevat siis Ayomidellä asuvia ja Kim yrittää vain jäljitellä näitä mahdollisimman hyvin)
Uusi vuosi 30.12.–2.1.
Uutena vuotena on kolme päivää vapaata, ja vuoden vaihtumisen yönä pidetään isot kekkerit ilotulituksineen päivineen. Juhlassa muistetaan kaikkia jumalia, ja koko puuha muistuttaa ylimitoitettuja, kaduille levinneitä laulujuhlia. Uudenvuodenlupaukset, tulevan ennustaminen ja hauskanpito kaveriporukalla ovat Zorybeisminkin vuodenvaihteen perinteitä.
Sadejuhlat 12.–26.5
Sadejuhlat on monien pienempien juhlapäivien yhteensulautuma, joka huipentuu Invidian päivään – virallisesti Ayomiden valtiattaren päivään, mutta tämä ei ole ollut koskaan kovin yleisesti tiedossa, ja kuningatar Aedan on kieltänyt termin käytön. Pienemmillä paikkakunnilla juhla käsittää markkinat, ja kestää vähemmän aikaa, mutta pääkaupungissa on kahden viikon ajan, joka yö karnevaalimainen tunnelma, asujaimisto kaksinkertaistuu ja kaikki joilla on varaa järjestävät naamiaistanssit. Suurimmat ovat palatsilla 25. päivän yönä.
18.7. – kuningattaren syntymäpäivä
Tämä juhlapäivä vaikuttaa rahvaan arkeen vain vapaapäivänä, mutta ylimystölle se tietää hienoja, hillittyjä juhlia.
Elonkorjuu/syystanssit syyskuun puolessa välissä
Tämän juhlan perinteet vaihtelevat paikkakunnittain, samoin kuin ajankohta. Se on tärkeämpi juhla maaseudulla kuin kaupungeissa. Yleensä kiitetään Ragautia ja mässäillään sekä tanssitaan.
Tuhansien kynttilöiden yö – lokakuun ensimmäisen sunnuntain vastaisena yönä
Tänä yönä muistetaan kuolleita, ja jokaisen haudalle sytytetään ainakin yksi kynttilä.
Hopeaviikko 11.-18.11.
Tämä pienimuotoinen juhla muistuttaa Telluksen joulua – vietetään aikaa perheen kanssa, annetaan lahjoja ja syödään hyvin. Perinteet sijoittuvat viimeiselle yölle, sitä ennen elellään hissuksiin.
Uskonnollisimmat viettävät alkuviikon mietiskellen, jotkut paastoavatkin.
Muut juhlat
Nimeäminen
Henkilö nimetään puolen vuoden sisällä syntymästä. Se on pieni perhejuhla, jossa tapahtuu lapsen siunaaminen ja nimen virallistaminen – sekä vanhempien julistaminen. Samankaltainen juhla pidetään myös aivan nuorille adoptiolapsille.
Häät
Zorybeismin naimisrituaalit eivät paljoa poikkea kristinuskon omista. Morsian pukeutuu valkoisiin, kummankin suku on paikalla, heitellään kimppuja ja muuta mukavaa – perinteet vaihtelevat hienoisesti kunkin oman maun mukaan. Itse seremonia on melko lyhyt sekä vapaamuotoinen, ja se voidaan suorittaa missä tahansa jonkin papinarvon omaavan toimesta.
Zorybeismi sallii homoparien avioitumisen.
Hautajaiset
Henkilön kuoltua tämä siunataan lepoon välittömästi, ja ensimmäisenä yönä joku läheinen valvoo ruumista yön yli. Näin varmistetaan että vainaja jättää hyvästit maailmalle, irtaantuu sieltä kokonaan. Tämän jälkeen kuolleen kasvot peitetään, eikä niitä enää näytetä eläville.
Noin viikon päästä kuolemasta pidetään itse hautajaiset. Vainaja puetaan koreisiin vaatteisiin, ja asetellaan avonaiseen arkkuun, sermin taakse juhlahuoneeseen niiden hyvästeltäväksi jotka sitä vielä kaipaavat. Kuolleelle pidetään iloiset läksiäisjuhlat, jottei tämä tunne tarvetta jäädä läheistensä surun vuoksi. Seuraavana aamuna tämä haudataan sukuhautaan tai yleiselle hautausmaalle, lauletaan ringissä haudan ympärillä kunnes viimeinenkin lapiollinen maata on paikallaan. Tämän jälkeen on lupa itkeä.
Kuukauden ajan uudella haudalla palaa kynttilä joka yö, tämän jälkeen vain tuhansien kynttilöiden yönä.
Laulujuhlat
Laulujuhlia järjestetään kerran kuukaudessa, joskus useammin, joskus harvemmin. Kyseessä on kokoontuminen paikalliseen kirkkoon, yhteinen jumalanpalvelus jonka aikana on suotavaa laulaa kurkkunsa käheäksi. Juominen ja tanssiminen kuuluvat tähän tapahtumaan erottumattomasti – mutta bileistä poiketen yleinen sävy pysyy uskonnollisena, mitä nyt riehakkaana.
Muuta
Rukoileminen ja uhri
Rukoilla voi missä tahansa, useimmiten rukoillaan omassa rauhassa tai alttarin ääressä. Alttarilla rukoilemista ennen heitetään soveliaaksi katsottu määrä kolikoita uhrilaatikkoon, pyynnöksi että jumalat kuuntelisivat rukouksen. Seuraavaksi polvistutaan maahan – jotkut istuvat jalkojensa päälle, jotkut jäävät suorempaan asentoon – painetaan pää, liitetään kämmenet suorina yhteen rinnankorkeudelle ja suljetaan silmät. On yleistä mutista tai lausua jokin opeteltu rukous, omin sanoin rukoillaan vain pään sisässä. Muualla rukoilu on muutoin samanlaista, paitsi että uhri jää pois.
Opetellut rukoukset ovat joko vanhoja, käsittämättömänkuuloisista tavuista koostuvia ja rytmikkäitä rimpsuja, tai sitten lyhyen hokeman (saattaa sisältää jumalien nimet, tai pätkiä luomistarusta) toistoja.
Uhraamiseen on toinen, vanhempi ja melkein unohtunut tapa. Tässä vähemmän käytetyn käden kämmeneen viilletään vinottain pikkurillistä peukaloon pyhitetyllä veitsellä haava, josta valutetaan verta joko uhrimaljaan tai maahan. Tämän jälkeen rukoilu jatkuu kuten muulloinkin, mutta haava hoidetaan vasta kun lopetetaan.
Rituaalimurhat
Rituaalimurha on erittäin harvinainen tapa, koska zorybeismi kunnioittaa elämää. Muinaisina aikoina inhimillisten rotujen edustajia uhrattiin jumalille useammin, nykyään sitä ei virallisesti tehdä. Vain takapajuisimmissa kylissä saatetaan tappaa joku viljasadon pelastamiseksi.
Mutta pyhiä kirjoituksia lukeneet tietävät, että jumalien herättämiseen tarvitaan uhri.
Kim siis käyttäytyy suuresti tämän uskonnon oppien mukaan ja juhlistaa omilla menoillaan juhlapyhiä.
Uskontoteksti on alunperin sir Kain kirjoittama ja muokkasin sitä hieman tähän. Kiitos siis hänelle <3
Ikä: 25
Laji/rotu: Ihminen
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti: Manaaja, toimii entisen kotipaikkansa kuningatarta vastaan ja yrittää palauttaa erään kadonneen demonin nimeltään Begeerte jälleen ruumiilliseen muotoon.
Taidot: Kim on erittäin taitava valehtelemaan ja taistelemaan. Hän käyttelee miekkoja ja veitsiä erinomaisesti ja osaa myös aika paljon mustaa magiaa.
Perhe ja läheiset: Vanhemmat murhattu ennen Kimin saapumista Aryliaan.
Hahmosi tavarat: Kuljettaa mukanaan vyötäröllä roikkuvaa miekkaa ja saappaisiinsa kätkettyjä tikareita sekä suuri musta nahkainen olkalaukku, jossa on hänen välttämättömät tavaransa ja herättämiseen vaadittavat tarvikkeet.
Lemmikit: Kimillä ei ole lemmikkejä
Luonne: Kim on tullut vuosien varrella aika rauhalliseksi, koska äkkipikaisuudesta ei ole mitään hyötyä hitaassa aineiden etsintä projektissa. Kimistä on tullut myös erittäin varovainen ja hän etääntyy joskus pitkiksi jaksoiksi muista ihmisistä. Kimistä voisi kuitenkin sanoa, että hän hyppii sängystä sänkyyn, koska hänellä on tapana iskeä ihmisiä (miehiä tai naisia) matkansa varrelta ja mennä sänkyyn heidän kanssaan ja lempata sitten aamulla. Kimin luonne on aika ailahteleva ja joskus hän saattaa olla erittäin kohtelias ja ystävällinen ja joskus taas kuin ärsytetty kissa. Kynnet ojossa täysillä päin. Uusia ihmisiä tavatessaan hän on usein viileä, mutta ottaa selvää onko heistä hyötyä ennen kuin tekee mitään peruuttamatonta. Hän yrittää piilottaa todellisen sukupuolensa ihmisiltä minkä pystyy ja ei tykkää puhua menneisyydestään. Jotkut saattavat pitää häntä hieman outona ulkomaalaisten tapojensa vuoksi.
Ulkonäkö: Kimillä oli lapsena pitkät usein letitetyt platinanvaaleat hiukset ja hän käytti paljon mekkoja ja rusetteja. Karkaamisensa jälkeen hänen ulkonäkönsä muuttui täysin. Nykyään hänellä on aivan lyhyet kirkkaanpunaiset hiukset, jotka sojottavat minne lystäävät ja hän ei pukeutuisi mekkoon vaikka maksettaisi. Kimillä on vihreät silmät ja melko vaalea iho. Hän on noin 170 cm pitkä ja laiha, mutta jonkin verran lihaksikas. Vaatetuksenaan Kimillä on usein Mustat leveälahkeiset housut ja pitkävartiset matalapohjaiset mustat saappaat. Hänen ylävartaloaan peittää löysä tummanvihreä puolipitkähihainen, joka on kiristetty hihansuista ja helmasta ja peittää hänen vartalonmuotonsa hyvin. Kylmillä säillä hän käyttää tämän vaatetuksen päällä paksua mustaa korkeakauluksista viittaa.
Menneisyys: Kimberleyn vanhemmat olivat töissä maansa kuningattaren luona. He olivat ammatiltaan maailmanluojien tutkijoita ja tutkivat siis seitsemää heidän maailmansa luojaa. He kuitenkin kääntyivät salaa kuningatarta vastaan ja ryhtyivät tutkimaan kuinka voisivat palauttaa päädemonin takaisin ruumiiseensa. He löysivät ikivanhoja kaavoja toimenpiteen suorittamiseen ja tieto lisääntyi koko ajan. He tekivät muun työn ohessa tätä ankarasti kiellettyä tutkimusta. Heidän viisi vuotta tätä harjoitettuaan kuningatar huomasi heidän tekonsa. Kimberley oli silloin kymmenen. Kuningattaren hovivelho tuli Kimberleyn vanhempien laboratorioon ja Kimberley juoksi piiloon vanhempiensa tutkimustulokset mukanaan. Piilostaan hän katseli, kun velho nimeltä Kayode tappoi hänen vanhempansa jollain kummallisella loitsulla. Kun aikuiset olivat kuolleet velho ryhtyi etsimään tutkimustuloksia ja Kimberleytä, mutta ei löytänyt kumpaakaan. Kimberley pakeni paikalta ja vaihtoi sukunimensä Lussuriaksi sekä ryhtyi kutsumaan itseään Kimiksi. Kim jatkoi vanhempiensa tutkimuksia ja onnistui selvittämään täydellisen kaavan demonin ruumiin palauttamiseksi. Ollessaan viisitoista hän lähti etsimään kieltämättä vaikeasti tavoiteltavia aineksia herättämistä varten. Kun kuningatar havaitsi mitä hän on tekemässä hän etsintäkuulutti Kimin ja nyt lähes jokaista hänen maansa seinää ja lyhtypylvästä koristaa kuva hänen kymmenvuotiasta kasvoistaan ja palkkiosta, jonka hänestä saa, elävänä tai kuolleena. Hän on kerännyt jo joitakin aineksia, mutta paljon puuttuu vielä. Hän on myös käynyt maagikon opissa oppiakseen tarvittavat loitsut herättämistä varten. Kahdenkymmenen vuoden ikäisenä Kimille ilmeni, että hän ei kykenisi löytämään kaikkia aineksia kotimaastaan ja lähti. Hän saapui Aryliaan vuoden kuluttua lähdöstään ja on elänyt siitä pitäen siellä kierrellen ympäriinsä aineita etsien.
Muuta: Jos ei vielä selvinnyt Kim yrittää esittää kaikin puolin miestä. Melko hyvällä menestyksellä.
Huonopuoli/-puolet: Juuri tämä sänkyjen välillä hyppiminen ja ajoittainen sulkeutuneisuus. Hän ei myöskään ole kovin hyvä kokki.
Uskonto: Eli Kimin uskonto on erittäin suuri osa hänen elämäänsä.
Zorybeismi
Yleistä
Uskonto on nimeltään zorybeismi. Se on hyvin maanläheinen, arkipäivään ja nykyhetkeen keskittyvä uskonto. Selvimmin se näkyy ihmisten ahkerana henkilökohtaisena rukoilemisena, erinäisissä kirouksissa, manauksissa ja onnentoivotuksissa sekä monissa arjen rituaaleissa kuten portinvartijoille asiansa selittämisessä tai virallisten kokouksien aloitussanoissa.
Zorybeismi pyörii seitsemän demonijumalan, Begeerten, Zornin, Ragautin, Invidian, Gierin, Faulin ja Pychán ympärillä. Pääjumala Begeerteä palvotaan eniten, ja kunnioitetaan vapauden, aistillisuuden, älykkyyden ja kehityksen mallikuvana. Suurin osa viikoittaisista jumalanpalveluksista keskittyy hänelle yhdessä rukoilemiseen, kunnioittamisen osoittamiseen lauluin ja rituaalein. Muut näkyvät enemmän arkipäivässä (esimerkiksi Zornin nimeen kirotaan ylivoimaisesti eniten, ja onnea toivotetaan samalla kun Gierin suopeutta).
Lähes poikkeuksetta jokainen Kimin kotimaan asukas uskoo zorybeismin opinkappaleisiin, mutta kaikki eivät rukoile säännöllisesti tai käy tilaisuuksissa – näin ollen uskontokunta jakautuu siististi eri aktiivisuustasojen mukaan. Mitään suurempaa erottelua ei kuitenkaan ole, ja on jokaisen yksilön oma valinta kuinka usein hän rukoilee, käykö hän ikinä kirkkojen laulujuhlissa tai uhraako hän koskaan.
Zorybeismin pyhä kirja koostuu Kimin maailman muinaishistoriasta ja luomiskertomuksesta (Joilla ei siis ole mitään tekemistä Arylian luomishistorian kanssa). Vain hartaimmat uskovat lukevat sen tekstejä, tavallisille tallaajille riittää yleisen sanoman tiedostaminen ja kuuleminen.
Zorybeismin tärkein periaate on itseä ylempien, voimakkaampien ja vanhempien kunnioitus. Näitä tulee kuunnella ja palvella parhaimman kykynsä mukaan.
Lisäksi kaikki koetaan yksilöinä, joilla on oma vastuu teoistaan; yksikään jumala ei tule pelastamaan tai rankaisemaan väärin tehnyttä tai palkitsemaan hyvin toimivaa suoraan. Sen takia yksilölliset ja hyvin itsekkäätkin moraalikäsitykset hyväksytään, ja inhimilliset rodut eivät ole mitenkään ylempänä muusta luomakunnasta.
Zorybeismin mukaan yksilöt tulee hyväksyä sellaisina kuin he ovat, ja antaa kaikille vapaus luovuutensa ja lihallisuutensa toteuttamiseen – ottaen vastaan myös vastuunsa.
Suurimpia hyveitä ovat luovuus, älykkyys, voima ja yksilöllisyys.
Juhlapyhät (Näiden kuvaukset koskevat siis Ayomidellä asuvia ja Kim yrittää vain jäljitellä näitä mahdollisimman hyvin)
Uusi vuosi 30.12.–2.1.
Uutena vuotena on kolme päivää vapaata, ja vuoden vaihtumisen yönä pidetään isot kekkerit ilotulituksineen päivineen. Juhlassa muistetaan kaikkia jumalia, ja koko puuha muistuttaa ylimitoitettuja, kaduille levinneitä laulujuhlia. Uudenvuodenlupaukset, tulevan ennustaminen ja hauskanpito kaveriporukalla ovat Zorybeisminkin vuodenvaihteen perinteitä.
Sadejuhlat 12.–26.5
Sadejuhlat on monien pienempien juhlapäivien yhteensulautuma, joka huipentuu Invidian päivään – virallisesti Ayomiden valtiattaren päivään, mutta tämä ei ole ollut koskaan kovin yleisesti tiedossa, ja kuningatar Aedan on kieltänyt termin käytön. Pienemmillä paikkakunnilla juhla käsittää markkinat, ja kestää vähemmän aikaa, mutta pääkaupungissa on kahden viikon ajan, joka yö karnevaalimainen tunnelma, asujaimisto kaksinkertaistuu ja kaikki joilla on varaa järjestävät naamiaistanssit. Suurimmat ovat palatsilla 25. päivän yönä.
18.7. – kuningattaren syntymäpäivä
Tämä juhlapäivä vaikuttaa rahvaan arkeen vain vapaapäivänä, mutta ylimystölle se tietää hienoja, hillittyjä juhlia.
Elonkorjuu/syystanssit syyskuun puolessa välissä
Tämän juhlan perinteet vaihtelevat paikkakunnittain, samoin kuin ajankohta. Se on tärkeämpi juhla maaseudulla kuin kaupungeissa. Yleensä kiitetään Ragautia ja mässäillään sekä tanssitaan.
Tuhansien kynttilöiden yö – lokakuun ensimmäisen sunnuntain vastaisena yönä
Tänä yönä muistetaan kuolleita, ja jokaisen haudalle sytytetään ainakin yksi kynttilä.
Hopeaviikko 11.-18.11.
Tämä pienimuotoinen juhla muistuttaa Telluksen joulua – vietetään aikaa perheen kanssa, annetaan lahjoja ja syödään hyvin. Perinteet sijoittuvat viimeiselle yölle, sitä ennen elellään hissuksiin.
Uskonnollisimmat viettävät alkuviikon mietiskellen, jotkut paastoavatkin.
Muut juhlat
Nimeäminen
Henkilö nimetään puolen vuoden sisällä syntymästä. Se on pieni perhejuhla, jossa tapahtuu lapsen siunaaminen ja nimen virallistaminen – sekä vanhempien julistaminen. Samankaltainen juhla pidetään myös aivan nuorille adoptiolapsille.
Häät
Zorybeismin naimisrituaalit eivät paljoa poikkea kristinuskon omista. Morsian pukeutuu valkoisiin, kummankin suku on paikalla, heitellään kimppuja ja muuta mukavaa – perinteet vaihtelevat hienoisesti kunkin oman maun mukaan. Itse seremonia on melko lyhyt sekä vapaamuotoinen, ja se voidaan suorittaa missä tahansa jonkin papinarvon omaavan toimesta.
Zorybeismi sallii homoparien avioitumisen.
Hautajaiset
Henkilön kuoltua tämä siunataan lepoon välittömästi, ja ensimmäisenä yönä joku läheinen valvoo ruumista yön yli. Näin varmistetaan että vainaja jättää hyvästit maailmalle, irtaantuu sieltä kokonaan. Tämän jälkeen kuolleen kasvot peitetään, eikä niitä enää näytetä eläville.
Noin viikon päästä kuolemasta pidetään itse hautajaiset. Vainaja puetaan koreisiin vaatteisiin, ja asetellaan avonaiseen arkkuun, sermin taakse juhlahuoneeseen niiden hyvästeltäväksi jotka sitä vielä kaipaavat. Kuolleelle pidetään iloiset läksiäisjuhlat, jottei tämä tunne tarvetta jäädä läheistensä surun vuoksi. Seuraavana aamuna tämä haudataan sukuhautaan tai yleiselle hautausmaalle, lauletaan ringissä haudan ympärillä kunnes viimeinenkin lapiollinen maata on paikallaan. Tämän jälkeen on lupa itkeä.
Kuukauden ajan uudella haudalla palaa kynttilä joka yö, tämän jälkeen vain tuhansien kynttilöiden yönä.
Laulujuhlat
Laulujuhlia järjestetään kerran kuukaudessa, joskus useammin, joskus harvemmin. Kyseessä on kokoontuminen paikalliseen kirkkoon, yhteinen jumalanpalvelus jonka aikana on suotavaa laulaa kurkkunsa käheäksi. Juominen ja tanssiminen kuuluvat tähän tapahtumaan erottumattomasti – mutta bileistä poiketen yleinen sävy pysyy uskonnollisena, mitä nyt riehakkaana.
Muuta
Rukoileminen ja uhri
Rukoilla voi missä tahansa, useimmiten rukoillaan omassa rauhassa tai alttarin ääressä. Alttarilla rukoilemista ennen heitetään soveliaaksi katsottu määrä kolikoita uhrilaatikkoon, pyynnöksi että jumalat kuuntelisivat rukouksen. Seuraavaksi polvistutaan maahan – jotkut istuvat jalkojensa päälle, jotkut jäävät suorempaan asentoon – painetaan pää, liitetään kämmenet suorina yhteen rinnankorkeudelle ja suljetaan silmät. On yleistä mutista tai lausua jokin opeteltu rukous, omin sanoin rukoillaan vain pään sisässä. Muualla rukoilu on muutoin samanlaista, paitsi että uhri jää pois.
Opetellut rukoukset ovat joko vanhoja, käsittämättömänkuuloisista tavuista koostuvia ja rytmikkäitä rimpsuja, tai sitten lyhyen hokeman (saattaa sisältää jumalien nimet, tai pätkiä luomistarusta) toistoja.
Uhraamiseen on toinen, vanhempi ja melkein unohtunut tapa. Tässä vähemmän käytetyn käden kämmeneen viilletään vinottain pikkurillistä peukaloon pyhitetyllä veitsellä haava, josta valutetaan verta joko uhrimaljaan tai maahan. Tämän jälkeen rukoilu jatkuu kuten muulloinkin, mutta haava hoidetaan vasta kun lopetetaan.
Rituaalimurhat
Rituaalimurha on erittäin harvinainen tapa, koska zorybeismi kunnioittaa elämää. Muinaisina aikoina inhimillisten rotujen edustajia uhrattiin jumalille useammin, nykyään sitä ei virallisesti tehdä. Vain takapajuisimmissa kylissä saatetaan tappaa joku viljasadon pelastamiseksi.
Mutta pyhiä kirjoituksia lukeneet tietävät, että jumalien herättämiseen tarvitaan uhri.
Kim siis käyttäytyy suuresti tämän uskonnon oppien mukaan ja juhlistaa omilla menoillaan juhlapyhiä.
Uskontoteksti on alunperin sir Kain kirjoittama ja muokkasin sitä hieman tähän. Kiitos siis hänelle <3