None Anon "Räsynukke"

Nimimerkki: RevitytSiivet

Koko nimi: None Anon "Räsynukke". [None = Ei kukaan, Anon = nimetön]
Kutsutaan: Räsynukke, esittäytyy tällä nimellä.
Nimestä: Räsynukke ei muista oikeaa nimeään, joten hänen nukkensa antoi nimen None Anon. Lisänimi Räsynukke on itseasiassa haukkumanimi, joka tulee pojan liikkeistä ja olemuksesta, mutta hän omaksui sen pääasialliseksi nimekseen.

Ikä: Fyysisesti n. 11, henkisesti 34 vuoden paikkeilla.

Laji/rotu: Muuttujademoni.

Sukupuoli: Poika.

Työtausta ja ammatti: Ei omaa työtaustaa, eikä käy töissä. Kerää rahaa kadulla, saaden sitä lähinnä säälistä.

Taidot: Räsynukke kykenee muuttumaan sudeksi. Hän on myös todella nopea ja ketterä. Pojalla on myös teleportaatiokyky, tosin hän on melko huono siinä, eikä kykene siirtymään kuin muutamien metrien päähän. Näitä kykyjä hän ei oikein osaa hyödyntää, muuta kuin härnäämiseen ja pakenemiseen.

Perhe ja läheiset: Vanhemmat, sukulaiset sekä ystävät kuolleet.

Hahmosi tavarat: Kantaa mukanaan räsyistä, woodoo-nuken näköistä pehmolelua.

Lemmikit: Ei ole.

Luonne: Jos Räsynukkea pitäisi kuvata yhdellä adjektiivilla, se olisi outo. Räsynukke on melkoisen ailahteleva persoona, joka luo helposti hyvin karmaisevan ensivaikutelman. Hän nimittäin puhuu hyvin paljon itsekseen, ja hänen puheensa ovat outoja, jopa järjettömiä. Varsinkin ensitapaamisessa Räsynukke puhuu järjettömiä ja jopa järkyttäviä asioita, sillä hän nauttii nähdä, kuinka toiset olennot pelkäävät ja kavahtavat häntä. Poika puhuu oudosti, kuin hänelle ei olisi kunnolla opetettu kuinka puhutaan. Hän jättää pikkusanoja väliin, ja sanat saattavat olla hassussa järjestyksessä. Poika lausuu hyvin paljon erilaisia runoja ja värssyjä, jotka nekin ovat, kyllä, outoja. Räsynukke pitää usein myös erilaisia ääniä, esimerkiksi yrittäessään rauhoittaa itseään tai muita. Erilaiset naksahdukset ja surinan tapaiset äänet ovat yleisiä.
Itseasiassa Räsynuken luonnetta on hyvin vaikea kuvailla, eikä kukaan ota selkoa mitä hänen päässään liikkuu. Poika ei jollakin tapaa osaa edes kunnolla tuntea vihaa tai kateutta, ei ylpeyttä, ahneutta, himoa. Melkeinpä ainot tunteet mitä hän tuntee, ovat riemu, pelko ja hyvin harvoin suru. Ja Räsynukellahan on skitsofrenia, ja hän näkeekin siivekkäitä valopalloja, joita kutsuu nimellä "sielunperhoset". Nimi tulee siitä, että hän näkee ko. sielunperhosen jokaisella elävällä olennolla, se liikkuu olennon perässä. Nämä sielunperhoset ovat erivärisiä, ja niiden väri kertoo isäntäolennon hyvyyden / pahuuden sekä tärkeimpiä luonteenpiirteitä. Monesti voi nähdä, kuinka None katselee taivaita kohti. Itseasiassa hän ei taivaanrantaa katsele, vaan kaitsemiaan sielunperhosia. Hän nimittäin sanoo huolehtivansa kuolleiden olentojen sielunperhosista, jotka taas kulkevat hänen mukanaan. Anon ei itse omista sieluperhosta, sillä hänen sielunsa on ottanut fyysisen olomuodon -> hänen mukanansa oleva nukke[niin hän ajattelee]. Räsynukesta tulee apaattinen ja surullinen, jos hän kohtaa yksin vaeltavan sieluperhosen, eli kuolleen sielun. Silloin hän saattaa pitää jonkin normaalin ihmisen mielestä oudon sremonian, jolloin hän hyväksynee sielun kulkemaan mukanaan. Usein hänestä tulee apaattinen myös, jos muut olennot eivät usko sielunperhosiin, eivätkä näe niitä. Mutta jos Räsynuken eteen ilmestyy pikimusta sielunperhonen, pojasta tulee täysin hysteerinen. Hän pelkää mustia sielunperhosia aivan järjettömästi, sillä musta tarkoittaa pahuutta, ja jos se on täysin pikimusta, ei sielun omistaja ole mikään hyvä tyyppi. Räsynukke pelkää myös teräaseita, mutta paljon vähemmän kuin mustia sielunperhosia.
Räsynukke viihtyy omissa oloissaan, eikä hän välillä edes tiedosta olentoa joka hänen vieressään on. Räsynukke ei nimittäin tajua olevansa yksin, sielunperhosten ja nuken takia. None vaikuttaa sulkeutuneelta tyypiltä, sillä hän ei vastaa kysymyksiin, ainakaan sillä tavalla miten niihin kuuluisi vastata. Hänestä ei siis saa oikein mitään irti. Poika puhuu todella paljon mutta itsekseen, vähemmän hän puhuu muille olennoille. Yleensä hän vastaa jos kysytään, mutta heti vastattuaan palaa omiin oloihinsa. Räsynukke siis viihtyy mainiosti omissa oloissaan, mutta hän kykenee olemaan vain muutaman muun olennon kanssa, sillä jos tyyppejä on paikalla enemmän, Räsynukke lähtee paikalta - omiin, outoihin oloihinsa.
None Anon on yleensä rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa, mikäli siihen ei liity teräaseita tai mustia sielunperhosia. Muutama asia saa hänet tosin järjiltään, tosin positiiviselta kannalta mielen kohdalla. Nimittäin Räsynukke rakastaa tulta ja räjähdyksia aivan ylitse kaiken. Kun hän näkee tulta tai kuulee / näkee räjähdyksen [myös ukkonen], hän muuttuu niin riemastuneeksi että näyttäisi hänen menettävän järkensä. Mutta on myös huono puoli. Mitä suurempi esim. tulipalo, sitä enemmän Räsynukke siitä pitää, joten hänet on todella vaikea saada pois paikalta. Hän siis pitää oudoista asioista, mutta myös veren näkeminen saa Räsynuken luonteen muuttumaan kertaheitolla. Hän ei todellakaan reagoi vereen niin voimakkaasti kuin tuleen ja räjähdyksiin, vaan verta nähdessään hän seisahtuu paikalleen, ja virne hänen kasvoillaan sen kuin levenee, muuttuen jopa psykopaattimaisen näköiseksi. On vielä yksi asia, jonka näkemisestä hän nauttii. Nimittäin siitä, kun joku kärsii, ja varsinkin jos hän vuotaa verta. Tässäkin tilanteessa Räsynuken kasvoille leviää psykopaattimainen ilme, muttei hän yleensä reagoi muuten kuin tuijottamalla, usein hänen ruumiinsa saattaa vapista aavistuksen. Tämän takia hän ei olekaan paras mahdollinen apu tositilanteessa, sillä apua ei Räsynukelta saa, oli henkilö kuinka tärkeä hyvänsä, sillä hän ei tunne sympatiaa. Itseasiassa None Anon ei tunne rakkautta tai mitään vastaavaa mitään olentoa kohtaan, hän pitää eläviä olentoja pelkkinä kanssaliikkujina. Hyvin harvoin hän kiintyy kehenkään, mutta onhan se aina mahdollista.
Räsynukke ei myöskään välitä minkäänlaisista herjauksista, sillä hän ei ymmärrä sarkasmia, eikä hän siis osaa suuttua vaikka häntä kuinka nälvittäisiin. On tietenkin yksi tapa saada hänet suuttumaan. Räsynukke on järjettömän riippuvainen kantamastaan nukesta, eikä hän koskaan irrota otettaan siitä. Jos joku yrittää ottaa sitä häneltä, tuntuu kuin Räsynuken persoonallisuus rauhallisesta vaihtuisi kertaheitolla todella uhkaavaksi.
Poika ei kadu mitään tekojaan, eikä hän oikeastaan tiedosta tilaansa - ei hän pidä itseään hulluna. Hän pitää itseään ainutlaatuisena.
Räsynukke on kuin sen nuken "alaisuudessa", sillä tämä harmittoman näköinen pikkunukke ohjaa None Anonin liikkeitä ja ajatuksia, vetelee naruista oman mielensä mukaan. Näin hän tekee tosin pääasiallisesti vain hereillä ollessaan, ja kun nukke "herää", muuttuu Räsynuken persoonallisuus - harmittomasta ja rauhallisesta tulee uhkaava ja vaarallinen joka janoaa uhrinsa verta, ja hän muuttuu suorastaan psykopaattimaiseksi. Näin käy kylläkin melko harvoin, ja Räsynukke saa liikkua melkein aina oman mielensä mukaan. "Harmiton" pikkunukke kuitenkin tarkkailee pojan ja hänelle keskustelevien otusten jokaista liikettä ja ajatusta, joten kannattaa olla varuillaan - koskaan ei tiedä milloin nukke alkaa vedellä naruista.

Ulkonäkö:

Ihmismuoto:
Räsynukke on fyysisesti n. 11 vuotias, joten hän on vain 146 cm pitkä. Poika on todella laiha, ja hän painaa vaivaiset 24 kiloa. Hänen langalnaiha kehonsa ei kuitenkaan näy, sillä Anonin yllä on valkoinen puuvillapaita. Se ei kylläkään ole mikä tahansa paita, vaan itseasiassa pakkopaita. Räsynukke on jollakin tapaa saanut remmeillä kiinnitetyt hihat ympäriltään, jotka nyt roikkuvat maata laahaten. Ympäri paitaa roikkuu pitkähköjä, osa katkenneita remmejä, jotka on osasta kohden ommeltu paitaan kiinni. Hänen housunsakin ovat samanlaista, valkoista puuvillakangasta, tosin ne ovat revenneet lahkeista, ja lahkeet yltävätkin repaleisina n. pohkeiden puoliväliin. Räsynuken vaatteet ovat rispaantuneet ja tahraiset, ne näyttävät väriltään ennemminkin harmailta kuin valkoisilta, aivan kuin kangasta olisi sotkettu noella. None Anonilla ei ole kenkiä, joten hän kulkee aina paljain jaloin.
Räsynuken kasvot ovat ohuet, lapsen pyöreyttä ei ole ollenkaan, mutta silti hän omalla tavallaan näyttää lapselta. Pojan ihonväri on suorastaan kalmankalpea ja sileä, kuin valkoista posliinia. Räsynukke näyttää muutenkin aivan nukelta, ja jotenkin elottomalta. Hänellä on sirot, nukkemaiset kasvonpiirteet ja suurehkot, lasittuneet silmät jotka ovat eri väriset. Oikea on kirkkaansininen, vasen taas kirkkaanvihreä. Anonin huulet ovat todella ohuet, ja aina suuressa virneessä. Tarkasti kun katsoo, huomaa että pojalla on sahalaitaiset hampaat, kuin hailla.
Räsynukke tosiaan näyttää kuolleelta, suoraan kauhuleffasta napatulta nukelta, sillä hänellä ei ole kulmakarvoja, ja pojalla on alaselkään asti ylettyvät suorat, yönmustat hiukset. Oikealta väriltään hiukset olisivat kirkkaanvalkoiset, mutta ne ovat muuttuneet mustiksi, tämäkin nuken syytä. Toisinaan kuitenkin saattaa nähdä Räsynukella valkoiset hiukset, jotka tosin melkein välittömästi palaavat mustiksi. Tulihulluuden takia Anon on saanut jalkoihinsa ja käsiinsä palovammoja, joista osa näkyy melko selvästi. Räsynukke luonnollisesti liikkuu nimensä mukaisesti, kuin joku ohjailisi häntä.

Susimuoto:

Sutena Räsynukke on n. 72 cm korkea, ja painaa 24 kiloa. Sudella on hyvin lyhyt, valkoinen turkki joka tosin näyttää kuin sitä olisi sotkettu noella. Kylkiluut näkyvät melko selvästi ohuen turkin läpi. Suden häntä on melko pörröinen, tosin se on katkennut keskeltä ja onkin melko lyhyt. Räsynuken kuono on ohut ja pitkähkö, kirsu valkoinen ja korvat pystyt ja ohuet. Otsasta lähtevä, pikimusta ja pitkä harjas jatkuu säkään asti, joka verhoaa eriparisilmät taakseen piiloon. Vaatteita susimuodolla ei ole, remmejä tosin roikkuu vähän sieltä täältä. Sudella on myös hitusen ylipitkät, valkoiset kynnet.

Menneisyys: Räsynukke syntyi itäisimmälle Soroto-saarelle, muutaman kilometrin päähän Dodomesta metsään, pienehköön kylään. Kylän asukkaat olivat kaikki muuttujademoneita, ja kylän välinen side oli luja. Kyläläiset tunsivat toisensa hyvin, ja olivat todella ystävällistä ja mukavaa porukkaa. Eräänä päivänä yhteen perheeseen syntyi toivottu poikalapsi. Räsynuken vanhemmat, äiti Saru ja isä Hiroi olivat onnellisia, ja elivät rauhallista elämää. Räsynukke kasvoi tavallisena lapsena kylässä, ja vietti aikaansa leikkimällä isoveljensä Ryoun ja ystäviensä kanssa. Lapset leikkivät kylässä ja lähellä metsässä, mutta vanhemmat kielsivät ankarasti lähtemästä länteen syvemmälle metsään, jossa asui pahamaineinen erakko. Shamaaniksi, noidaksi ja kiroajaksi häntä kutsuttiin. Kyseinen erakko kävi ani harvoin kylässä myymässä rohtoja ja ostamassa erilaista tavaraa, mutta koskaan hän ei sanonut mitään. Shamaania varottiin katsomasta kasvoihin, jonka takia kyläläisten katseet kiinnittyivät välittömästi oudon näköiseen nukkeen, joka roikkui narunjatkeena erakon kupeella. Henkilöstä kerrottiin ties mitä tarinoita joita kerrottiin kauhujuttuina, ja niillä usein peloteltiin lapsia. Räsynukke ystävineen ei kuitenkaan uskonut moista soopaa, ukkeli näytti heistä täysin harmittomalta. Eräänä päivänä Räsynukke, Ryou ja heidän ystävänsä Trew lähtivät varoituksista huolimatta länteen, suoraan kohti erakon majapaikkaa. Lasten uteliaisuus vei voiton, he halusivat ottaa selvää oliko erakko oikeasti sellainen niin kuin sanottiin. paikalle saavuttuaan kolmikko varjosti erakkoa puskan takaa, mitään ihmeellistä tai outoa shamaani ei kuitenkaan tehnyt. Samassa Räsynukke keksi, että he voisivat vähän pilailla ukon kustannuksella. Kaikista kolmesta se sillä hetkellä kuulosti loistavalta ajatukselta, vielä pitäisi miettiä, mitä he oikein keksisivät. Räsynukke sai jälleen hullun idean - hehän voisivat ryöstää nuken jota ukko raahasi hirttosilmukassa ja pukea se nukenvaatteisiin ja muuta typerää. Hetken kuluttua shamaani lipui kauemmas, jolloin Räsynukke sai oivan tilaisuuden. Poika hiipi hiljaa erakon teltalle, ja pian hän palasi ystäviensä luokse nukke kourassaan, hihittäen vaimeasti. Kolmikko lähti pian lipettiin, kauas he eivät ehtineet kun takaapäin alkoi kuulua kovaäänistä ulinaa - erakko ilmeisesti oli huomannut nukkensa kadonneen ja ilmeisesti itki sen perään. Nuken ryöstäminen ei kuitenkaan ollut mikään hyvä juttu. Räsynukke alkoi selvästi tulla riippuvaiseksi siitä, ja lopulta hän ei antanut kenenkään koskea siihen. Jos joku ehdottikin että saisiko hän vuorostaan leikkiä nukella, Anon sähähti siihen malliin ettei kukaan uskaltanut kysyä. Pojasta alkoi tulla vainoharhainen, ja lopulta hän vain istui omassa huoneessaan, nukke sylissään ja puhui itsekseen. vanhemmat olivat todella huolissaan poikansa mielenterveydestä, he eivät ollenkaan tajunneet mitä oli tapahtunut. Räsynuken tila vain paheni, poika ei suistunut lähtemään huoneestaan, hädin tuskin uskalsi syödä kun pelkäsi että joku tulisi ja veisi nuken häneltä. Hyvin usein hän toisteli sanoja: " se ei ollut itkua, se oli naurua.. Se ei ollut itkua, se oli naurua.. " Vanhemmat eivät tajunneet. Räsynuken ystävät alkoivat pelätä Anonia, hekään eivät tienneet mitä oli tapahtunut. Pian heille kuitenkin tuli ajatus - se shamaani oli tietenkin kironnut pojan, kun hän oli varastanut nuken. Ja pojan toistelemat sanat - se ulina ei suinkaan ollut itkua, vaan vertahyytävää naurua.. Vanhempien oli tehtävä hyvin vaikea päätös. Eräänä aamuna he lähtivät kohti Dodomea, Räsynukke mukanaan. Heillä ei ollut vaihtoehtoja, poika oli tullut hulluksi. Ja hulluille oli oma paikkansa - mielisairaala. Kyynelehtivät vanhemmat jättivät lapsensa mielisairaalan hoiviin, jossa vakuutettiin että poika paranisi. Räsynukke ei vilkaissutkaan vanhempiensa perään, puristi vain tiukasti nukkea sylissään. Saru ja Hiroi olivat kertoneet hoitajille, että nukke taisi olla kaiken pahan alku ja juuri. Ja ensi töikseen hoitajat riistivät nuken None Anonin käsistä, mutta se oli virhe. Samalla hetkellä kun yksi hoitajista nappasi nuken pois pojan sormista, Räsynuken silmissä leimahti. Useampi hoitaja joutui repimään pojan irti hoitajan kimpusta, ja he raahasivat rimpuilevan pojan kohti suljettua huonetta. Räsynukke huusi hysteerisellä äänellä nukkensa perään. Poika suljettiin huoneeseen joiden seinät olivat vuorattu pehmusteilla. Räsynukke kuitenkin yritti kynsin hampain raastaa ovea auki, ulvoen yhä korviariipivällä äänellä. Ainoa vaihtoehto oli pakkopaita, joka jouduttiin väkisin pukemaan nuoren pojan ylle.
Nuken riistäminen ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi keinoksi. Räsynuken tila vain paheni. Joka yö hän puhkesi hysteeriseen huutoon, kun hän yritti epätoivoisesti kutsua nukkea luokseen. Hoitajat olivat toivottomia. Aina kun joku yritti sisään huoneeseen, poika alkoi järkyttävän aggressiiviseksi. Useamman hoitajan piti tulla mukaan pitelemään poikaa, jotta hänelle saisiin annettua lääkkeet, joilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Hoitajat alkoivat käydä epätoivoisiksi, he olivat tutkineet nukkea mutteivät olleet löytäneet siitä mitään ihmeellistä, joten he päättivät palauttaa nuken ja katsoa, mitä tapahtuisi. Räsynukke rauhoittui siltä seisomalta, kun nukke viskattiin hänen huoneeseensa. Poika raahautui nuken luokse ja otti sen syliinsä, keinui hitaasti puolelta toiselle ja lauloi vaimealla äänellä sille tuutulaulun. Sama toistui jokainen yö - sama tuutulaulu kaikui hiljaisissa käytävissä aina keskiyön aikaan.
Räsynukke oli mielisairaalassa useamman vuoden, mutta yksi ilta kaikki muuttui: poika istui jälleen keskellä huonetta nukke sylissään ja lauloi tälle. Yhtäkkiä Räsynukke lopetti laulamisen. " Mitä sinä sanoit..? " Poika kysyi, ja kohotti nukkea vaivalloisesti, olivathan hänen kätensä pakkopaidan sisällä.
" Pitäisikö minun tappaa heidät? " Räsynukke kysyi ja kallisti päätään. Nuken nappisilmä näytti alkavan hehkumaan verenpunaisena.
Jäi silkaksi mysteeriksi miten poika pääsi mielisairaalasta. Räsynukke poltti koko paikan melkein maan tasalle, ketään ei jäänyt henkiin. Anon vilkaisi sylissään olevaa nukkea ja hymyili. Poika lähti kävelemään tuttua tietä pitkin - kohti kotikyläänsä. Yö oli jo pitkällä, aurinko oli kohta nousemassa kun Räsynukke saapui kotikyläänsä. Hän ei kuitenkaan juossut kotiin. Räsynukke seisahtui kylän laidalle, virne kasvoillaan. Pojan toisessa kädessä oli laudanpalanen, jonka pää oli tulessa. Anonin kasvoilla oleva virne leveni, kun hän viskasi tulessa olevan laudan olkikattoon, joka lehahti liekkeihin. Poika tujotti liekkiä joka nopeasti tarttui talosta toiseen, ja kun aurinko oli noussut, oli kylä palanut tuhkaksi. Räsynukke käänsi katseensa nukkeen, jonka kasvoilla oli leveä virne. Anon hymyili, käänsi kylälle selkänsä ja lähti kävelemään tietä pitkin.

Muuta: Hänellä on skitsofrenia, sekä muita mielenterveysongelmia, sekä osittaisesti jakautunut persoonallisuus [joka johtuu nukesta]. Räsynukke on pyromaani pommihullu, ja hän rakastaa nähdä kuinka toiset pelkäävät ja kärsivät.

Kaikki nukesta: Räsynuken kantama nukke on siis woodoo-nuken kaltainen pehmolelu, jonka sen entinen omistaja on kironnut antaen sille erilaisia voimia. Nukke ottaa siihen koskeneen olennon haltuunsa ja kykenee liikuttelemaan tätä oman mielensä mukaan. Nukkeen koskeneesta olennosta tulee järjettömän riippuvainen nukesta, johon usein liittyy myös vainoharhaisuus, ja usein myös sekoaminen. Itse nukke ei kykene liikkumaan, joten ilman uhria nukkekin on siis täysin kyvytön ja harmiton.
Nukke siis kykenee hallitsemaan poimijansa ajatuksia ja liikkeitä, mutta vain hereillä ollessaan. Kun nukke "nukkuu", se tiedostaa silti kaiken ympärillä tapahtuvan, ja pystyy kommunikoimaan olentonsa kanssa äänettömästi, mielen kautta. Nukkuessaan nukke ei paljon pysty vaikuttamaan poimijansa liikkeisiin tai ajatuksiin. Kauhu viettää suurimman osan ajastaan "nukkuen", esittäen harmitonta nukkea, sillä herääminen on voimia kuluttava ja stressaava tapahtuma. Fright pystyy heräämään kun se hänelle sopii, mutta kaikein helpoiten hän herää jos se näkee veren tai kuulee kauhunhuutoja. Heräämistä ei kykene kunnolla huomaamaan, muuten kuin että Räsynuken persoonallisuus muuttuu ja nuken nappisilmä hohkaa verenpunaisena, mutta siinä vaiheessa on jo myöhäistä. Kauhusta voi tehdä harmittoman, jos sen kaulaan sitoo loitsulla varustetun, kestävän narun. Loitsu estää nukkea ottamasta ketään haltuunsa, tosin hyvin harva tietää ko. loitsun, koska nukestakaan eivät monet tiedä..

Huonopuoli/-puolet: Tuli / pommihulluus, hän on niin hulluna tuleen ja räjähdyksiin ettei oikein suostu lähtemään paikalta vaikka olisi vaarassa kuolla.
Räsynukke ei itse osaa taistella, jollei ole nuken hallinnassa. Mielenterveysongelmatkin voivat aiheuttaa pulmatilanteita.

Ihan ensimmäiseksi pitää kehua pitkää, yksityiskohtaista ja mielenkiintoista hahmopyyntöä. Vou, luulin ettei kukaan minun lisäkseni saisi aikaan kahden viestin pituista hahmoa *heh*

Hahmosi on siis hyvä, ja olisin valmis hyväksymään hänet tänne, kunhan selvität yhden pikkujutun:

Onko nukke nyt siis oikeasti paha vai ei? Räsynuken luonne saa aikaan sellaisen kuvan, että pojan skitsofrenia saa hänet luulemaan nuken olevan paha, mutta lopussa oleva selityksesi taas kertoo kirouksesta... Hämmennyin hieman. Muuta osuuteen olet kirjoittanut juonen tiivistelmän, vaikka yleensä siihen laitetaan esim: mahdolliset allergiat tai jos hahmo pitää erityisen paljon mansikoista.

Juuh, kunhan selvennät mikä nukke nyt on miehiään (nimi on siis Fright? se lukee vain kerran tekstissä, en ole aivan varma) minulle tähän ja ehkä hieman korjaat sitä selkeämmäksi pyyntöösi niin pääset pelaamaan n___n

Haha, kiitos. ^^

Ja joo, sori, mulle käy usein näin. Kirjotan paljon tekstiä, ja tottakai siellä jotkut jutut menee vinksalelen.. > w <''
Eli siis. Fright on siis todellisuudessa paha, mutta Räsynuken mielestä ei. Poika pitää sitä nukkea vähän niinkuin elämänsä tarkoituksena, ja koska hän ei kadu saati kunnolla ymmärrä tekosiaan, ei Räsynukke pidä itseäänkään pahana, joten nukkekaan ei pojan mielestä ole paha.
Ja nukkehan on siis "herätetty henkiin" kirouksella, jonka yhteydessä se sai voimia. Fright on siis läpeensä paha, vaikkei Räsynukke suostu uskomaan sitä. ^^

Koska nyt en voi, niin muokkailen tosiaan sitten tuota lomaketta vähän selvemmäksi, huomasin nimittäin itsekin siellä nuo epäselvyysvirheet.. 8''''>

Juu, hienoa n__n korjaa ne ihan rauhassa, postaa korjattu versio tähän näin niin sitten hyväksyn sen ja pääset tänne.

Nimimerkki: RevitytSiivet

Koko nimi: None Anon "Räsynukke". [None = Ei kukaan, Anon = nimetön]
Kutsutaan: Räsynukke, esittäytyy tällä nimellä.
Nimestä: Räsynukke ei muista oikeaa nimeään, joten hänen nukkensa antoi nimen None Anon. Lisänimi Räsynukke on itseasiassa haukkumanimi, joka tulee pojan liikkeistä ja olemuksesta, mutta hän omaksui sen pääasialliseksi nimekseen.

Ikä: Fyysisesti n. 11, henkisesti 34 vuoden paikkeilla.

Laji/rotu: Muuttujademoni.

Sukupuoli: Poika.

Työtausta ja ammatti: Ei omaa työtaustaa, eikä käy töissä. Kerää rahaa kadulla, saaden sitä lähinnä säälistä.

Taidot: Räsynukke kykenee muuttumaan sudeksi. Hän on myös todella nopea ja ketterä. Pojalla on myös teleportaatiokyky, tosin hän on melko huono siinä, eikä kykene siirtymään kuin muutamien metrien päähän. Näitä kykyjä hän ei oikein osaa hyödyntää, muuta kuin härnäämiseen ja pakenemiseen.

Perhe ja läheiset: Vanhemmat, sukulaiset sekä ystävät kuolleet.

Hahmosi tavarat: Kantaa mukanaan räsyistä, woodoo-nuken näköistä pehmolelua jonka on nimennyt Frightiksi.

Lemmikit: Ei ole.

Luonne: Jos Räsynukkea pitäisi kuvata yhdellä adjektiivilla, se olisi outo. Räsynukke on melkoisen ailahteleva persoona, joka luo helposti hyvin karmaisevan ensivaikutelman. Hän nimittäin puhuu hyvin paljon itsekseen, ja hänen puheensa ovat outoja, jopa järjettömiä. Varsinkin ensitapaamisessa Räsynukke puhuu järjettömiä ja jopa järkyttäviä asioita, sillä hän nauttii nähdä, kuinka toiset olennot pelkäävät ja kavahtavat häntä. Poika puhuu oudosti, kuin hänelle ei olisi kunnolla opetettu kuinka puhutaan. Hän jättää pikkusanoja väliin, ja sanat saattavat olla hassussa järjestyksessä. Poika lausuu hyvin paljon erilaisia runoja ja värssyjä, jotka nekin ovat, kyllä, outoja. Räsynukke pitää usein myös erilaisia ääniä, esimerkiksi yrittäessään rauhoittaa itseään tai muita. Erilaiset naksahdukset ja surinan tapaiset äänet ovat yleisiä.
Itseasiassa Räsynuken luonnetta on hyvin vaikea kuvailla, eikä kukaan ota selkoa mitä hänen päässään liikkuu. Poika ei jollakin tapaa osaa edes kunnolla tuntea vihaa tai kateutta, ei ylpeyttä, ahneutta, himoa. Melkeinpä ainot tunteet mitä hän tuntee, ovat riemu, pelko ja hyvin harvoin suru. Ja Räsynukellahan on skitsofrenia, ja hän näkeekin siivekkäitä valopalloja, joita kutsuu nimellä "sielunperhoset". Nimi tulee siitä, että hän näkee ko. sielunperhosen jokaisella elävällä olennolla, se liikkuu olennon perässä. Nämä sielunperhoset ovat erivärisiä, ja niiden väri kertoo isäntäolennon hyvyyden / pahuuden sekä tärkeimpiä luonteenpiirteitä. Monesti voi nähdä, kuinka None katselee taivaita kohti. Itseasiassa hän ei taivaanrantaa katsele, vaan kaitsemiaan sielunperhosia. Hän nimittäin sanoo huolehtivansa kuolleiden olentojen sielunperhosista, jotka taas kulkevat hänen mukanaan. Anon ei itse omista sieluperhosta, sillä hänen sielunsa on ottanut fyysisen olomuodon -> hänen mukanansa oleva nukke[niin hän ajattelee]. Räsynukesta tulee apaattinen ja surullinen, jos hän kohtaa yksin vaeltavan sieluperhosen, eli kuolleen sielun. Silloin hän saattaa pitää jonkin normaalin ihmisen mielestä oudon sremonian, jolloin hän hyväksynee sielun kulkemaan mukanaan. Usein hänestä tulee apaattinen myös, jos muut olennot eivät usko sielunperhosiin, eivätkä näe niitä. Mutta jos Räsynuken eteen ilmestyy pikimusta sielunperhonen, pojasta tulee täysin hysteerinen. Hän pelkää mustia sielunperhosia aivan järjettömästi, sillä musta tarkoittaa pahuutta, ja jos se on täysin pikimusta, ei sielun omistaja ole mikään hyvä tyyppi. Räsynukke pelkää myös teräaseita, mutta paljon vähemmän kuin mustia sielunperhosia.
Räsynukke viihtyy omissa oloissaan, eikä hän välillä edes tiedosta olentoa joka hänen vieressään on. Räsynukke ei nimittäin tajua olevansa yksin, sielunperhosten ja nuken takia. None vaikuttaa sulkeutuneelta tyypiltä, sillä hän ei vastaa kysymyksiin, ainakaan sillä tavalla miten niihin kuuluisi vastata. Hänestä ei siis saa oikein mitään irti. Poika puhuu todella paljon mutta itsekseen, vähemmän hän puhuu muille olennoille. Yleensä hän vastaa jos kysytään, mutta heti vastattuaan palaa omiin oloihinsa. Räsynukke siis viihtyy mainiosti omissa oloissaan, mutta hän kykenee olemaan vain muutaman muun olennon kanssa, sillä jos tyyppejä on paikalla enemmän, Räsynukke lähtee paikalta - omiin, outoihin oloihinsa.
None Anon on yleensä rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa, mikäli siihen ei liity teräaseita tai mustia sielunperhosia. Muutama asia saa hänet tosin järjiltään, tosin positiiviselta kannalta mielen kohdalla. Nimittäin Räsynukke rakastaa tulta ja räjähdyksia aivan ylitse kaiken. Kun hän näkee tulta tai kuulee / näkee räjähdyksen [myös ukkonen], hän muuttuu niin riemastuneeksi että näyttäisi hänen menettävän järkensä. Mutta on myös huono puoli. Mitä suurempi esim. tulipalo, sitä enemmän Räsynukke siitä pitää, joten hänet on todella vaikea saada pois paikalta. Hän siis pitää oudoista asioista, mutta myös veren näkeminen saa Räsynuken luonteen muuttumaan kertaheitolla. Hän ei todellakaan reagoi vereen niin voimakkaasti kuin tuleen ja räjähdyksiin, vaan verta nähdessään hän seisahtuu paikalleen, ja virne hänen kasvoillaan sen kuin levenee, muuttuen jopa psykopaattimaisen näköiseksi. On vielä yksi asia, jonka näkemisestä hän nauttii. Nimittäin siitä, kun joku kärsii, ja varsinkin jos hän vuotaa verta. Tässäkin tilanteessa Räsynuken kasvoille leviää psykopaattimainen ilme, muttei hän yleensä reagoi muuten kuin tuijottamalla, usein hänen ruumiinsa saattaa vapista aavistuksen. Tämän takia hän ei olekaan paras mahdollinen apu tositilanteessa, sillä apua ei Räsynukelta saa, oli henkilö kuinka tärkeä hyvänsä, sillä hän ei tunne sympatiaa. Itseasiassa None Anon ei tunne rakkautta tai mitään vastaavaa mitään olentoa kohtaan, hän pitää eläviä olentoja pelkkinä kanssaliikkujina. Hyvin harvoin hän kiintyy kehenkään, mutta onhan se aina mahdollista.
Räsynukke ei myöskään välitä minkäänlaisista herjauksista, sillä hän ei ymmärrä sarkasmia, eikä hän siis osaa suuttua vaikka häntä kuinka nälvittäisiin. On tietenkin yksi tapa saada hänet suuttumaan. Räsynukke on järjettömän riippuvainen kantamastaan nukesta, eikä hän koskaan irrota otettaan siitä. Jos joku yrittää ottaa Frightia häneltä, tuntuu kuin Räsynuken persoonallisuus rauhallisesta vaihtuisi kertaheitolla todella uhkaavaksi. Räsynukelle Fright on elämän tarkoitus, ainoa asia josta hän välittää, ja hän kuvittelee että Fright tuntee samoin. Pojan mielestä Frigth ei ole paha.
Räsynukke ei kadu mitään tekojaan, eikä hän oikeastaan tiedosta tilaansa - ei hän pidä itseään hulluna, eikä Räsynukke edes sinänsä tiedä olevansa Frightin alaisuudessa sillä nukke on puhunut pojalle niin paljon valheita että uskoo sen jokaista sanaa, tehden asioita "yhteisen hyvän puolesta". Kaiken lisäksi Räsynukke pitää itseään ainutlaatuisena, ja jonkinlaisena kuoleman sanansaattajana.
Räsynukke on kuin nuken alaisuudessa, sillä tämä harmittoman näköinen pikkunukke ohjaa None Anonin liikkeitä ja ajatuksia, vetelee naruista oman mielensä mukaan. Näin hän tekee tosin pääasiallisesti vain hereillä ollessaan, ja kun Fright "herää", muuttuu Räsynuken persoonallisuus - harmittomasta ja rauhallisesta tulee uhkaava ja vaarallinen joka janoaa uhrinsa verta, ja hän muuttuu suorastaan psykopaattimaiseksi. Näin käy kylläkin melko harvoin, ja Räsynukke saa liikkua melkein aina oman mielensä mukaan. "Harmiton" pikkunukke kuitenkin tarkkailee pojan ja hänelle keskustelevien otusten jokaista liikettä ja ajatusta, joten kannattaa olla varuillaan - koskaan ei tiedä milloin Fright alkaa vedellä naruista.

Ulkonäkö:

Ihmismuoto:
Räsynukke on fyysisesti n. 11 vuotias, joten hän on vain 146 cm pitkä. Poika on todella laiha, ja hän painaa vaivaiset 24 kiloa. Hänen langalnaiha kehonsa ei kuitenkaan näy, sillä Anonin yllä on valkoinen puuvillapaita. Se ei kylläkään ole mikä tahansa paita, vaan itseasiassa pakkopaita. Räsynukke on jollakin tapaa saanut remmeillä kiinnitetyt hihat ympäriltään, jotka nyt roikkuvat maata laahaten. Ympäri paitaa roikkuu pitkähköjä, osa katkenneita remmejä, jotka on osasta kohden ommeltu paitaan kiinni. Hänen housunsakin ovat samanlaista, valkoista puuvillakangasta, tosin ne ovat revenneet lahkeista, ja lahkeet yltävätkin repaleisina n. pohkeiden puoliväliin. Räsynuken vaatteet ovat rispaantuneet ja tahraiset, ne näyttävät väriltään ennemminkin harmailta kuin valkoisilta, aivan kuin kangasta olisi sotkettu noella. None Anonilla ei ole kenkiä, joten hän kulkee aina paljain jaloin.
Räsynuken kasvot ovat ohuet, lapsen pyöreyttä ei ole ollenkaan, mutta silti hän omalla tavallaan näyttää lapselta. Pojan ihonväri on suorastaan kalmankalpea ja sileä, kuin valkoista posliinia. Räsynukke näyttää muutenkin aivan nukelta, ja jotenkin elottomalta. Hänellä on sirot, nukkemaiset kasvonpiirteet ja suurehkot, lasittuneet silmät jotka ovat eri väriset. Oikea on kirkkaansininen, vasen taas kirkkaanvihreä. Anonin huulet ovat todella ohuet, ja aina suuressa virneessä. Tarkasti kun katsoo, huomaa että pojalla on sahalaitaiset hampaat, kuin hailla.
Räsynukke tosiaan näyttää kuolleelta, suoraan kauhuleffasta napatulta nukelta, sillä hänellä ei ole kulmakarvoja, ja pojalla on alaselkään asti ylettyvät suorat, yönmustat hiukset. Oikealta väriltään hiukset olisivat kirkkaanvalkoiset, mutta ne ovat muuttuneet mustiksi, tämäkin nuken syytä. Toisinaan kuitenkin saattaa nähdä Räsynukella valkoiset hiukset, jotka tosin melkein välittömästi palaavat mustiksi. Tulihulluuden takia Anon on saanut jalkoihinsa ja käsiinsä palovammoja, joista osa näkyy melko selvästi. Räsynukke luonnollisesti liikkuu nimensä mukaisesti, kuin joku ohjailisi häntä.

Susimuoto:

Sutena Räsynukke on n. 72 cm korkea, ja painaa 24 kiloa. Sudella on hyvin lyhyt, valkoinen turkki joka tosin näyttää kuin sitä olisi sotkettu noella. Kylkiluut näkyvät melko selvästi ohuen turkin läpi. Suden häntä on melko pörröinen, tosin se on katkennut keskeltä ja onkin melko lyhyt. Räsynuken kuono on ohut ja pitkähkö, kirsu valkoinen ja korvat pystyt ja ohuet. Otsasta lähtevä, pikimusta ja pitkä harjas jatkuu säkään asti, joka verhoaa eriparisilmät taakseen piiloon. Vaatteita susimuodolla ei ole, remmejä tosin roikkuu vähän sieltä täältä. Sudella on myös hitusen ylipitkät, valkoiset kynnet.

Menneisyys: Räsynukke syntyi itäisimmälle Soroto-saarelle, muutaman kilometrin päähän Dodomesta metsään, pienehköön kylään. Kylän asukkaat olivat kaikki muuttujademoneita, ja kylän välinen side oli luja. Kyläläiset tunsivat toisensa hyvin, ja olivat todella ystävällistä ja mukavaa porukkaa. Eräänä päivänä yhteen perheeseen syntyi toivottu poikalapsi. Räsynuken vanhemmat, äiti Saru ja isä Hiroi olivat onnellisia, ja elivät rauhallista elämää. Räsynukke kasvoi tavallisena lapsena kylässä, ja vietti aikaansa leikkimällä isoveljensä Ryoun ja ystäviensä kanssa. Lapset leikkivät kylässä ja lähellä metsässä, mutta vanhemmat kielsivät ankarasti lähtemästä länteen syvemmälle metsään, jossa asui pahamaineinen erakko. Shamaaniksi, noidaksi ja kiroajaksi häntä kutsuttiin. Kyseinen erakko kävi ani harvoin kylässä myymässä rohtoja ja ostamassa erilaista tavaraa, mutta koskaan hän ei sanonut mitään. Shamaania varottiin katsomasta kasvoihin, jonka takia kyläläisten katseet kiinnittyivät välittömästi oudon näköiseen nukkeen, joka roikkui narunjatkeena erakon kupeella. Henkilöstä kerrottiin ties mitä tarinoita joita kerrottiin kauhujuttuina, ja niillä usein peloteltiin lapsia. Räsynukke ystävineen ei kuitenkaan uskonut moista soopaa, ukkeli näytti heistä täysin harmittomalta. Eräänä päivänä Räsynukke, Ryou ja heidän ystävänsä Trew lähtivät varoituksista huolimatta länteen, suoraan kohti erakon majapaikkaa. Lasten uteliaisuus vei voiton, he halusivat ottaa selvää oliko erakko oikeasti sellainen niin kuin sanottiin. paikalle saavuttuaan kolmikko varjosti erakkoa puskan takaa, mitään ihmeellistä tai outoa shamaani ei kuitenkaan tehnyt. Samassa Räsynukke keksi, että he voisivat vähän pilailla ukon kustannuksella. Kaikista kolmesta se sillä hetkellä kuulosti loistavalta ajatukselta, vielä pitäisi miettiä, mitä he oikein keksisivät. Räsynukke sai jälleen hullun idean - hehän voisivat ryöstää nuken jota ukko raahasi hirttosilmukassa ja pukea se nukenvaatteisiin ja muuta typerää. Hetken kuluttua shamaani lipui kauemmas, jolloin Räsynukke sai oivan tilaisuuden. Poika hiipi hiljaa erakon teltalle, ja pian hän palasi ystäviensä luokse nukke kourassaan, hihittäen vaimeasti. Kolmikko lähti pian lipettiin, kauas he eivät ehtineet kun takaapäin alkoi kuulua kovaäänistä ulinaa - erakko ilmeisesti oli huomannut nukkensa kadonneen ja ilmeisesti itki sen perään. Nuken ryöstäminen ei kuitenkaan ollut mikään hyvä juttu. Räsynukke alkoi selvästi tulla riippuvaiseksi siitä, ja lopulta hän ei antanut kenenkään koskea siihen. Jos joku ehdottikin että saisiko hän vuorostaan leikkiä nukella, Anon sähähti siihen malliin ettei kukaan uskaltanut kysyä. Pojasta alkoi tulla vainoharhainen, ja lopulta hän vain istui omassa huoneessaan, nukke sylissään ja puhui itsekseen. Vanhemmat olivat todella huolissaan poikansa mielenterveydestä, he eivät ollenkaan tajunneet mitä oli tapahtunut. Räsynuken tila vain paheni, poika ei suostunut lähtemään huoneestaan, hädin tuskin uskalsi syödä kun pelkäsi että joku tulisi ja veisi nuken häneltä. Hyvin usein hän toisteli sanoja: " se ei ollut itkua, se oli naurua.. Se ei ollut itkua, se oli naurua.. " Vanhemmat eivät tajunneet. Räsynuken ystävät alkoivat pelätä Anonia, hekään eivät tienneet mitä oli tapahtunut. Pian heille kuitenkin tuli ajatus - se shamaani oli tietenkin kironnut pojan, kun hän oli varastanut nuken. Ja pojan toistelemat sanat - se ulina ei suinkaan ollut itkua, vaan vertahyytävää naurua.. Vanhempien oli tehtävä hyvin vaikea päätös. Eräänä aamuna he lähtivät kohti Dodomea, Räsynukke mukanaan. Heillä ei ollut vaihtoehtoja, poika oli tullut hulluksi. Ja hulluille oli oma paikkansa - mielisairaala. Kyynelehtivät vanhemmat jättivät lapsensa mielisairaalan hoiviin, jossa vakuutettiin että poika paranisi. Räsynukke ei vilkaissutkaan vanhempiensa perään, puristi vain tiukasti nukkea sylissään. Saru ja Hiroi olivat kertoneet hoitajille, että nukke taisi olla kaiken pahan alku ja juuri. Ja ensi töikseen hoitajat riistivät nuken None Anonin käsistä, mutta se oli virhe. Samalla hetkellä kun yksi hoitajista nappasi nuken pois pojan sormista, Räsynuken silmissä leimahti. Useampi hoitaja joutui repimään pojan irti hoitajan kimpusta, ja he raahasivat rimpuilevan pojan kohti suljettua huonetta. Räsynukke huusi hysteerisellä äänellä nukkensa perään, toistellen sanaa "fright". Poika suljettiin huoneeseen joiden seinät olivat vuorattu pehmusteilla. Räsynukke kuitenkin yritti kynsin hampain raastaa ovea auki, ulvoen yhä korviariipivällä äänellä nukkensa nimeä. Ainoa vaihtoehto oli pakkopaita, joka jouduttiin väkisin pukemaan nuoren pojan ylle.
Nuken riistäminen ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi keinoksi. Räsynuken tila vain paheni. Joka yö hän puhkesi hysteeriseen huutoon, kun hän yritti epätoivoisesti kutsua nukkea, Frightia luokseen. Hoitajat olivat toivottomia. Aina kun joku yritti sisään huoneeseen, poika alkoi järkyttävän aggressiiviseksi. Useamman hoitajan piti tulla mukaan pitelemään Räsynukkea, jotta hänelle saisiin annettua lääkkeet, joilla ei ollut minkäänlaista vaikutusta. Hoitajat alkoivat käydä epätoivoisiksi, he olivat tutkineet nukkea mutteivät olleet löytäneet siitä mitään ihmeellistä, joten he päättivät palauttaa sen ja katsoa, mitä tapahtuisi. Räsynukke rauhoittui siltä seisomalta, kun Frightiksi ristimänsä nukke viskattiin hänen huoneeseensa. Poika raahautui nuken luokse ja otti sen syliinsä, keinui hitaasti puolelta toiselle ja lauloi vaimealla äänellä sille tuutulaulun. Sama toistui jokainen yö - sama tuutulaulu kaikui hiljaisissa käytävissä aina keskiyön aikaan.
Räsynukke oli mielisairaalassa useamman vuoden, mutta yksi ilta kaikki muuttui: poika istui jälleen keskellä huonetta nukke sylissään ja lauloi tälle. Yhtäkkiä Räsynukke lopetti laulamisen. " Mitä sinä sanoit..? " Poika kysyi, ja kohotti nukkea vaivalloisesti, olivathan hänen kätensä pakkopaidan sisällä.
" Pitäisikö minun tappaa heidät? " Räsynukke kysyi ja kallisti päätään. Frightin nappisilmä näytti alkavan hehkumaan verenpunaisena.
Jäi silkaksi mysteeriksi miten poika pääsi mielisairaalasta. Räsynukke poltti koko paikan melkein maan tasalle, ketään ei jäänyt henkiin. Anon vilkaisi sylissään olevaa nukkea ja hymyili. Poika lähti kävelemään tuttua tietä pitkin - kohti kotikyläänsä. Yö oli jo pitkällä, aurinko oli kohta nousemassa kun Räsynukke saapui kotikyläänsä. Hän ei kuitenkaan juossut kotiin. Räsynukke seisahtui kylän laidalle, virne kasvoillaan. Pojan toisessa kädessä oli laudanpalanen, jonka pää oli tulessa. Anonin kasvoilla oleva virne leveni, kun hän viskasi tulessa olevan laudan olkikattoon, joka lehahti liekkeihin. Poika tujotti liekkiä joka nopeasti tarttui talosta toiseen, ja kun aurinko oli noussut, oli kylä palanut tuhkaksi. Räsynukke käänsi katseensa Frightiin, jonka kasvoilla oli leveä virne. Anon hymyili, käänsi kylälle selkänsä ja lähti kävelemään tietä pitkin.

Muuta: Räsynukke pitää tähtien katselusta, lähinnä siitä syystä että hän uskoo niiden oikeasti olevan sielunperhosten kuolleita isäntäolentoja.

Kaikki nukesta: Räsynuken kantama nukke on siis woodoo-nuken kaltainen pehmolelu, jonka sen entinen omistaja on "herättänyt henkiin" kirouksella, jonka yhteydesä Fright sai erilaisia voimia. Nukke ottaa siihen koskeneen olennon haltuunsa ja kykenee liikuttelemaan tätä oman mielensä mukaan. Nukkeen koskeneesta olennosta tulee järjettömän riippuvainen nukesta, johon usein liittyy myös vainoharhaisuus, ja usein myös sekoaminen. Itse nukke ei kykene liikkumaan, joten ilman uhria nukkekin on siis täysin kyvytön ja harmiton.
Fright siis kykenee hallitsemaan poimijansa ajatuksia ja liikkeitä, mutta vain hereillä ollessaan. Kun nukke "nukkuu", se tiedostaa silti kaiken ympärillä tapahtuvan, ja pystyy kommunikoimaan olentonsa kanssa äänettömästi, mielen kautta. Nukkuessaan Fright ei paljon pysty vaikuttamaan poimijansa liikkeisiin tai ajatuksiin. Fright viettää suurimman osan ajastaan "nukkuen", esittäen harmitonta nukkea, sillä herääminen on voimia kuluttava ja stressaava tapahtuma. Fright pystyy heräämään kun se hänelle sopii, mutta kaikein helpoiten hän herää jos se näkee veren tai kuulee kauhunhuutoja. Heräämistä ei kykene kunnolla huomaamaan, muuten kuin että Räsynuken persoonallisuus muuttuu ja nuken nappisilmä hohkaa verenpunaisena, mutta siinä vaiheessa on jo myöhäistä. Frightista voi tehdä harmittoman, jos sen kaulaan sitoo loitsulla varustetun, kestävän narun. Loitsu estää nukkea ottamasta ketään haltuunsa, tosin hyvin harva tietää ko. loitsun, koska nukestakaan eivät monet tiedä..

Huonopuoli/-puolet: Tuli / pommihulluus, hän on niin hulluna tuleen ja räjähdyksiin ettei oikein suostu lähtemään paikalta vaikka olisi vaarassa kuolla.
Räsynukke ei itse osaa taistella, jollei ole nuken hallinnassa.

//Olisikohan nyt selvempi.. :''''>//

Juu, huomattavasti selvempi. Ja vielä että tosiaan sain oikean kuvan: Räsynukke pitää tulesta ja on sadistinen hirviö kun Fright on hereillä, ja tavallisempi kun se ei ole?

Mutta sanoisin kyllä, että tervetuloa hiekkalaatikkoon jota Yume no Hateksikin kutsutaan, eli läpi on~

Aiiivann. (^__^)b
Kiitokset, Retiisi lähteekin tästä rekisteröitymään. -->