Karasu Kusuriyubi

Nimimerkki: -canine-

Nimi: Karasu Kusuriyubi (Korppi Nimetön suomeksi, nimetön koska ei oikeasti omista sukunimeä) [ja lausutaan ihan karasu ja sitten kusurijibi]
Ikä: n. 200-vuotias, ihmisenä jotain 19.v
Laji/rotu: Puoliverinen; äiti oli koirademoni ja isä susidemoni
Sukupuoli: Nainen

Työtausta ja ammatti: Ei ammattia, pärjää ilmankin.
Taidot: Erittäin taitava miekkailija ja muutenkin taistelija, myös hyvin ketterä ja nopea henkilö on kyseesä. Karasu pystyy toimimaan myös hyvin huomaamattomasti. Susilta ja koirilta perittynä nainen näkee myös hyvin pimeässä ja omistaa hyvin kehittyneen ja herkän haju- sekä kuuloaistin.

Perhe ja läheiset:
Äitinsä oli kaunis koirademoni, joka rakastui susidemoniin. Pari sai lapsen, jonka syntyessä isä kuoli, suojellessaan tytärtään ja kumppaniaan muilta susiklaanilaisilta, jotka eivät voineet sietää ajatusta sekarotuisesta lapsesta. Karasu eli äitinsä kanssa, kunnes tytön olessa noin teini-ikäinen, ihmiset tappoivat tämän äidin. Karasun lemmikit ovat naisen nykyinen perhe. Lisäksi Karasulla on susipuolelta setä, mutta tämäkin vainoaa veljentyttöään puoliverisyyden vuoksi.

Hahmosi tavarat: Miekka/katana, jota kutsuu nimellä Okamikenshi - suden raateluhammas. Hyvin raskas miekka, mutta Karasu on oppinut käsittelemään sitä moitteettomasti. Lisäksi naisella on tietysti vaatteensa ja asusteensa ja hätätilanteiden, kuten taistelussa miekan menettämisen, varalle nainen kantaa hihassaan kääntöveistä. Lisäksi sudet kantavat mukanaan Karasun metsästys-/vara-asetta, jousta ja nuolia.

Lemmikit: Karasun mukana kulkee pikimusta korppi Tori sekä kolme sutta, musta Kuroi, valkea Shiroi ja harmaa Haiiro.

Luonne:
Karasu on todella itsevarma ja itsepäinen, eikä koskaan luovuta tai anna periksi. Karasu on todella tarkka lemmikeistään, jotka ovat lisäksi naisen nykyinen perhe ja loistava apu taisteluissa. Karasu on taistelunhaluinen, eikä koskaan peräänny jos taistelunmahdollisuus tulee. Hän haluaa näyttää pystyvänsä mihin vain, vaikka onkin puoliverinen ja kaiken lisäksi nainen. Karasu on hyvin ivallinen ja sarkastinen ja rakastaa huomion aiheuttamista. Karasu on myös kova haastamaan riitaa ja suuttuu helposti, etenkin jos häntä loukataan tai hänet nolataan, vaikkei sitä näytäkkään. Karasu ei kaihda keinoja päämääränsä saavuttamiseksi eikä pelkää tappaa ketään tarpeen vaatiessa. Mutta kunhan osoitat olevasi sen arvoinen ja jaksat yrittää, Karasusta saa mitä luotetttavimman ystävän joka suojelee sinua tilanteessa kuin tilanteessa. Tällöin Karasu saattaa näyttää myös herkän puolensa, hän on sisimmältään yhä pikutyttö, joka kaipaa vanhempiaan suunnattomasti.

Ulkonäkö:
Karasu on 180 cm pitkä ja pituuteensa nähden sopivan painoinen, mutta ulkoisesti hyvin hoikan ja siron näköinen, kurveja tosin löytyy. Karasun iho on maidonvaalea ja virheetön. Karasulla on sysimustat hiukset, jotka yltävät naista selän puoleenväliin. Yleensä Karasu pitää hiuksiaan kiinni, joko löysästi silkkinauhalla sidottuina tai hopeisella hiusklipsulla sekaiseksi nutturaksi laitettuina, kummin tahansa, naisen leuanyli yltävät etuhiukset ovat aina vapaina. Karasun silmät ovat hieman vinot ja väriltään violetit ja susidemoneilta perittynä Karasulla on viirupupillit. Karasulla on myös koiran/suden pystyt korvat, jotka nekin ovat väriltään mustat. Myös mustaturkkinen häntä naiselta löytyy. Lisäksi susilta perittynä Karasulla on raateluhampaat ja koirilta perittynä vahvat kynnet, jotka ovat nyt n. 4,5cm pitkät ja viilattu teräviksi. Karasu pukeutuu mustaan kimonoon, jonka hihojen, helman ja kaula-aukon reunat ovat valkeat. Lisäksi kimonossa on valkeita bambu-kuvioita. Kimonoa kiinni pitää violetti vyö, jonka päällä kulkee vielä ohut nahkaremmi, johon Okamikenshin tuppi on kiinnitetty. Kimonossa on suuret hihat, joten kääntöveitset ja varastetut esineet mahtuvat niihin hyvin. Jaloissaan Karasulla on japanilaiset sandaalit ja kaulassaan violetti silkkinauha, jossa on musta symboli, joka tarkoittaa 'naista'. Joskus kauan sitten, vanha manaaja/pappi loitsi Karasun rintakehään, oikealle puolelle, kuvion joka tarkoittaa demonia.

Menneisyys:
Karasu, kuten jo mainittiinkin, syntyi susi- ja koirademonin lapseksi, puoliveriseksi. Karasun isä murhattiin tytön syntyessä, kun muut klaanin susidemonit tulivat vaatimaan tämän 'sekasikiön' tappamista. Karasun isä taisteli klaanin kanssa, jotta hänen vaimonsa ja tyttärensä pääsisivät pakoon. Karasu eli äitinsä kanssa ihmisten kylässä, jossa tyttö oli syrjitty ja ajoittain vainottu, koska oli demonin lapsi ja vielä sekarotuinen. Karasun ollessa teini-ikäinen kyläläiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja Karasun äiti murhattiin, kun tämä suojeli tytärtään. Karasu pakeni kylästä metsään, jossa tapasikin sutensa ja Torin. Karasu treenasi vuosia ankarasti taistelua ja metsästystä, teetättäen sitten miekan eräältä mahtavalta sepältä. Karasu päätti kostaa niin ihmisille, susille kuin muillekkin, jotka olivat häntä ja hänen vanhempiaan syrjineet ja vainonneet.

Muuta:
- Osaa puhua susilleen
- Ei osaa lukea tai kirjoittaa
- Inhoaa ihmisistä erityisesti sotilaita ja manaajia/pappeja ja muita vastaavia
- Karasukin syö siis pääosin lihaa, mitä susiensa kanssa pyydystää metsästä tai kylistä 8ei ihmisiä, mutta siis sikoja ja kanoja ja muuta), syö harvoin ihmisten ruokaa

Huonopuoli/-puolet: Toisin kuin täydet sudet, Karasu ei voi muuttua sudeksi, taikoa tai parantaa. Lisäksi Karasu on tyhmänrohkea ja liiankin ylpeä, eikä tajua lopettaa ajoissa. Lisäksi senkin voi laksea huonoksi, ettei osaa lukea tai kirjoittaa, eikä myöskään laskea edes plus- ja miinuslaskuja. Lisäksi Karasu on äkkipikainen ja suuttuu helposti. Koska on demoni, manaajien ja pappishenkilöiden rukousliuskat ja muut pyhät voimat ovat lisäksi hyvin tehokkaita Karasua vastaan.

Uskonto: Uskonto ei juurikaan liity demonittaren elämään mitenkään.[b]

Sitä vielä että jos hyväksytään, niin elukoista tulee lisää tietoa ja menneisyyteen tuo maanaja/pappi juttu ainakin, hieman nyt väsytää vain niin unohtui laittaa, kello kun näyttää tuossa jo kolmea yöllä ^^ -.-

Nyt taas vielä se; että tuo
demonimerkki on tallainen naismerkki on tallainen

Ja susien otsissa merkit:

H: (suru)
S: (rakkaus)
K: (viha)

Ja Torilla rinmtakehässä:
(Kunnia)

En saanut pienempinä linkitettyä -.-'

Oi, taas uusi tulija~
En nyt ole tarkastamassa tätä kun virallisesti se ei ole hommani, mutta pari neuvoa olisi tarjolla~

Tiedäthän, että kusuriyubi tarkoittaa nimetön sormea, eikä ei-nimeä? Kun olet kerta suomennuksessa kertonut nimen erityisestä merkityksestä - mikä ei sinänsä ole välttämätöntä - tuli pieni epäilys että sanakirja olisi saattanut pettää...

Ja suosittelisin kirjoittamaan lisäykset heti ja postaamaan lopullisen version ennen hyväksyttämisyrityksiä, kun hahmopyyntö on kuitenkin se ainoa minkä perusteella sinut arvioidaan sopivaksi Yumeen. Näyttää jo nyt hyvältä, mutta suosittelen lisäysten tekemistä. Ja tarkastamaan kieliasun vielä kertaalleen.
... ja näköjään linkkisi eivät toimi? Saattaa johtua siitä kun et ole vielä jäsen, mutten kuollaksenikaan muista varmasti..

Ja puoliverisyydestä:
Yleensä puoliveriseksi mieltää vaikka demonin ja ihmisen lapsen, tai vaikka haltian ja örkin pennun, mutta susi- ja koirademonin välillä ei luulisi olevan tarpeeksi suurta eroa jotta jälkeläistä voisi sanoa puoliveriseksi. Koirathan on jalostettu susista.

Mutta en sano mitään läpipääsemisestä tai muusta koska en ole siihen hommaan erikoistunut mode, mutta suosittelisin katsomaan näitä juttuja läpi n__n Sitten saadaan uusi hieno hahmo mukaan hiekkalaatikollemme~

Oukkelis, korjasilen jutut ja postaan uudelleen. Ja muuntelen myös hiukkasen.. Ja juu, tuossa nimetön-kohdassa sanakirja teki temput, mutta saa jäädä naikkosen sukunimenkaltaiseksi, koska kuulostaa jännältä ^^

Nimimerkki: -canine-

Nimi: Karasu Kusuriyubi (Korppi Nimetön suomeksi, nimetön on siis sormi, mutta kuulostaa tarpeeksi jännältä tuohon ^^)
Ikä: n. 200-vuotias, ihmisenä jotain 19.v
Laji/rotu: Puoliverinen; äiti ihminen ja isä susidemoni (eli on ½ihminen ja ½susidemoni)
Sukupuoli: Nainen

Työtausta ja ammatti: Ei ammattia, pärjää ilmankin.
Taidot: Erittäin taitava miekkailija ja muutenkin taistelija, myös hyvin ketterä ja nopea henkilö on kyseesä. Karasu pystyy toimimaan myös hyvin huomaamattomasti. Susilta perittynä nainen näkee myös hyvin pimeässä ja omistaa hyvin kehittyneen ja herkän haju- sekä kuuloaistin.

Perhe ja läheiset: Äitinsä oli kaunis ihminen, joka rakastui susidemoniin. Pari sai lapsen, jonka syntyessä isä kuoli, suojellessaan tytärtään ja kumppaniaan muilta susiklaanilaisilta, jotka eivät voineet sietää ajatusta sekarotuisesta lapsesta. Karasu eli äitinsä kanssa, kunnes tytön olessa noin teini-ikäinen, ihmiset tappoivat tämän äidin syyttäen demoneiden kanssa "veljeilystä" ja Karasun suojelemisesta. Karasun lemmikit ovat naisen nykyinen perhe. Lisäksi Karasulla on susipuolelta setä, mutta tämäkin vainoaa veljentyttöään puoliverisyyden, enimmäkseen siis ihmisveren, vuoksi.

Hahmosi tavarat: Miekka, jota kutsuu nimellä Okamikenshi - suden raateluhammas. Hyvin raskas miekka, mutta Karasu on oppinut käsittelemään sitä moitteettomasti. Okamikenshillä ei ole tuppea vaan se kulkee Karasun Lisäksi naisella on tietysti vaatteensa ja asusteensa ja hätätilanteiden, kuten taistelussa miekan menettämisen, varalle nainen kantaa hihassaan kääntöveistä. Lisäksi sudet kantavat mukanaan Karasun metsästys-/vara-asetta, jousta ja nuolia.

Lemmikit: Karasun mukana kulkee pikimusta korppi Tori sekä kolme sutta, musta Kuroi, valkea Shiroi ja harmaa Haiiro.
Torilla on rintakehässä valkea kanji-merkki, joka tarkoittaa kunniaa. Korppi kulkee naisen toisella olalla tai jonkun susista selässä, ja on hyvä apu jos pitää tutkia alue nopeasti tai löytää joku/jotain mahdollisimman nopeasti. Tori on naaras ja korpin nimi tarkoittaa lintua.
Susista ensimmäisenä on siis Kuroi, musta uros, jolla on otsassa valkea kanji-merkki, joka tarkoittaa vihaa. Kuroi on susista aggressiivisin ja dominoivin, mutta sekin tottelee Karasua. Kuroi on susista voimakkain, mutta samalla hitain.
Shiroi on susikolmikon ainoa naaras ja albiino, omistaa siis punaiset silmät ja vitivalkoisen turkin. Shiroilla on otsassa rakkautta tarkoittava kanji. Shiroi on hyvin äitimäinen ja lempeä susi, joka onkin tavallaan ottanut Karasun äidin paikan.
Viimeisenä susista on Haiiro, joukkion vanhin ja viisain yksilö, jolla on harmaa turkki ja otsassa surua merkitsevä kanji. Haiiro on susista se, joka kantaa Karasun jousta ja nuolia. Haiiro on ilmeisesti joskus ollut valkea, mutta nyt se on harmaantunut ja puoliksi sokea, sen vasen silmä on puhjennut joskus taistelussa.

Luonne:
Karasu on todella itsevarma ja itsepäinen, eikä koskaan luovuta tai anna periksi. Karasu on todella tarkka lemmikeistään, jotka ovat lisäksi naisen nykyinen perhe ja loistava apu taisteluissa. Karasu on taistelunhaluinen, eikä koskaan peräänny jos taistelunmahdollisuus tulee. Hän haluaa näyttää pystyvänsä mihin vain, vaikka onkin puoliverinen ja kaiken lisäksi nainen. Karasu on hyvin ivallinen ja sarkastinen ja rakastaa huomion aiheuttamista. Karasu yleensä puhuttelee tuntemattomiakin ivalliseen sävyyn kultina sun muina vastaavina, eikä häneltä saa osakseen hiventäkään kunnioitusta, huolimatta lajista, iästä, korkea-arvoisuudesta tai voimista/taidoista. Karasu on myös kova haastamaan riitaa ja suuttuu helposti, etenkin jos häntä loukataan tai hänet nolataan, vaikkei sitä näytäkkään. Karasu ei kaihda keinoja päämääränsä saavuttamiseksi eikä pelkää tappaa ketään tarpeen vaatiessa ja hänen voisi sanoa olevan lievä sadisti. Mutta kunhan osoitat olevasi sen arvoinen ja jaksat yrittää, Karasusta saa mitä luotetttavimman ystävän joka suojelee sinua tilanteessa kuin tilanteessa. Tällöin Karasu saattaa näyttää myös herkän puolensa, hän on sisimmältään yhä pikutyttö, joka kaipaa vanhempiaan suunnattomasti.

Ulkonäkö:
Karasu on 180 cm pitkä ja pituuteensa nähden sopivan painoinen, mutta ulkoisesti hyvin hoikan ja siron näköinen, kurveja tosin löytyy. Naisella on keskivertoa hieman suurempi rintavarustus, kapea vyötärö ja leveähkö lantio, sekä hieman perinteistä leveämmät hartiat. Karasun iho on maidonvaalea ja virheetön. Karasulla on sysimustat hiukset, jotka yltävät naista selän puoleenväliin. Yleensä Karasu pitää hiuksiaan kiinni, joko löysästi silkkinauhalla sidottuina tai hopeisella hiusklipsulla sekaiseksi nutturaksi laitettuina, kummin tahansa, naisen leuan yli yltävät etuhiukset ovat aina vapaina. Karasulla on kapeat ja hieman kalpeat kasvot, pienehkö, mutta kasvojen rakenteeseen sopiva nenä ja kasvoihin nähden sopusuhtaiset, tummanpunaiset huulet. Karasun silmät ovat hieman vinot ja väriltään violetit ja susidemoneilta perittynä Karasulla on viirupupillit. Silmiä kehystää tuuheat mustat ripset, jotka luovat sen vaikutelman, että naisella olisi mascaraa ja/tai kajalia; näin ei kuitenkaan ole. Karasulla on myös suden pystykorvat, jotka nekin ovat väriltään mustat. Lisäksi susilta perittynä Karasulla on raateluhampaat ja vahvat kynnet, jotka ovat nyt n. 4,5cm pitkät ja viilattu teräviksi. Karasu pukeutuu mustaan kimonoon, jonka hihojen, helman ja kaula-aukon reunat ovat valkeat. Lisäksi kimonossa on valkeita bambu-kuvioita. Kimonoa kiinni pitää violetti vyö. Kimonossa on suuret hihat, joten kääntöveitset ja varastetut esineet mahtuvat niihin hyvin. Jaloissaan Karasulla on japanilaiset sandaalit ja kaulassaan violetti silkkinauha, jossa on musta symboli, joka tarkoittaa 'naista'. Joskus kauan sitten, vanha manaaja/pappi loitsi Karasun rintakehään, oikealle puolelle, kanjin joka tarkoittaa demonia. Vaikka onkin osaksi myös ihminen, tämä ei juuri ulkonäöstä käy ilmi, paitsi ehkä hännän puuttumisena.

Menneisyys:
Karasu, kuten jo mainittiinkin, syntyi ihmisen ja susidemonin lapseksi, puoliveriseksi siis. Karasun isä murhattiin tytön syntyessä, kun muut klaanin susidemonit tulivat vaatimaan tämän 'sekasikiön' tappamista. Karasun isä taisteli klaanin kanssa, jotta hänen vaimonsa ja tyttärensä pääsisivät pakoon. Karasu eli äitinsä kanssa ihmisten kylässä, jossa kylässä oli myös Karasun äiti oli koko ikänsä elänyt. Kylässä tyttö oli syrjitty ja ajoittain vainottu, koska oli demonin lapsi, sekarotuinen. Karasun ollessa teini-ikäinen kyläläiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja Karasun äiti murhattiin, kun tämä suojeli tytärtään. Karasu pakeni kylästä metsään, jossa tapasikin sutensa ja Torin. Karasu treenasi vuosia ankarasti taistelua ja metsästystä, teetättäen sitten miekan eräältä mahtavalta sepältä. Karasu päätti kostaa niin ihmisille, susille kuin muillekkin, jotka olivat häntä ja hänen vanhempiaan syrjineet ja vainonneet. Matkallaan Karasu saapui kylään, jossa eleli uskomusten mukaan voimakas henkiolento, jonka tappaja saisi ikuisen elämän. Karasu päätti kokeilla tätä, mutta ikuisen elämän sijaan Karasu joutui taisteluun voimakkaan, pyhiä voimia omaavan miehen kanssa, joka loitsi demoni kuvion naisen rintakehään ja heikensi tätä pyhiä hyökkäyksiä vastaan. Puolidemonittaren kituuttaessa pyhimyksen hyökkäysten takia, kylä pääsi valmistautumaan tämän hyökkäykseen, josta ei sitten tullutkaan mitään. Nyt Karasu vaeltelee ympäriinsä ilman vakituista kotia lemmikiensä kera, yrittäen voimistaa itseään.

Muuta:
- Osaa puhua susille
- Ei osaa lukea tai kirjoittaa
- Inhoaa ihmisistä erityisesti sotilaita ja manaajia/pappeja ja muita vastaavia
- Karasukin syö siis pääosin lihaa, mitä susiensa kanssa pyydystää metsästä tai kylistä (ei ihmisiä, mutta siis sikoja ja kanoja ja muuta), syö harvoin ihmisten ruokaa
- Karasulla on lievä verifetissi, tämä onkin yksi syy "taisteluhimoon"
- Karasu inhoaa faktaa, että on myös osaksi ihminen

Huonopuoli/-puolet: Toisin kuin täydet sudet, Karasu ei voi muuttua sudeksi, taikoa tai parantaa. Lisäksi Karasu on tyhmänrohkea ja liiankin ylpeä, eikä tajua lopettaa ajoissa. Lisäksi senkin voi laksea huonoksi, ettei osaa lukea tai kirjoittaa, eikä myöskään laskea edes plus- ja miinuslaskuja. Lisäksi Karasu on äkkipikainen ja suuttuu helposti. Koska on suurimmaksi osaksi demoni, manaajien ja pappishenkilöiden rukousliuskat ja muut pyhät voimat ovat lisäksi hyvin tehokkaita Karasua vastaan. Myös puoli-ihmisyys heikentää naista myrkkyjä ja muita vastaan. Ei myöskään kestä puhetta perheestään.

Uskonto: Uskonto ei juurikaan liity puolidemonittaren elämään mitenkään.

Niin ulkonäköön vielä lisäys, joka unohtui:

Kuten puolidemonit yleensä, myös Karasu menettää demoniset kykynsä kerran kuussa, naikkosella ajaksi on määräytynyt uudenkuun yöt, jolloin naisen demoniset voimat katoavat, torahampaat ja kynnet lyhenevät ja korvat vaihtuvat tavallisiin. Tämän muutoksen aikana hän ei myöskään voi puhua susille ja tätä tilaa kestää auringon laskusta aamunsarastukseen asti.

-canine- kirjoitti:Okamikenshillä ei ole tuppea vaan se kulkee Karasun Lisäksi naisella on tietysti vaatteensa ja asusteensa ja hätätilanteiden, kuten taistelussa miekan menettämisen, varalle nainen kantaa hihassaan kääntöveistä.

...Anteeksi? Miekka kulkee missä? Ja miksi joku kantaisi huotratonta miekkaa.. jossain? (riippuu tietenkin miekan koosta, mutta oletin sen olevan ihan normi kokoa, korjaa jos olen väärässä)

Miksi laittaa kohta "uskonto" jos siihen tulee vastaukseksi "Ei näy hahmon elämässä mitenkään"? Käsittääkseni kyseinen kohta ei ole pakollinen.

Välillä sanajärjestyksesi muistuttaa Yodan puhetapaa, mutta se nyt ei ole suoranainen virhe (kuulostaa vain hieman hölmöltä). Muuten teksti on melko virheetöntä.

Haluaisin vastauksen tuohon miekkajuttuun, vaikkei tässä oikeastaan taida olla mitään, minkä takia lähtisin hylkäämään tämän. Olet löytänyt ihanan paljon huonojapuolia ^^

Niin juu, huomasin itsekkin että se jäi kesken ^^' Siis miekka kun on sellainen öö.. normaalikokoinen mutta terä on kaareva, niin Karasu kantaa sitä kädessään niin että terän tylsempi sivu nojaa olkapäähän.. Sellain jännästi.. ^^' Ja juu, huonoja puolia oli kiva keksiä ^^ Ja tuotaa.. En tiedä miksi änkesin sen uskonnon sinne.. ^^'

VArmistan vielä, että onkos siis hyväksytty? :3

En kyllä käsitä, miksi joku 24/7 hyppisi miekka kädessään mutta.. ei tässä taida olla muuta, mikä pistäisi silmään. Voisit vielä oikolukea tämän.