Nimimerkki: Siru
Nimi: Eléyn
Ikä: 19
Laji/rotu: Ihminen, mutta koskiessaan veteen muuttuu merenneidoksi (ja kuivuttuaan taas ihmiseksi)
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti:
Ei ammattia.. Kun Eléyn tarvitsee rahaa, hän hankkii vain joitakin pieniä hommia, pientä palkkaa vastaan...
Perhe ja läheiset:
Eléynin isä on vetehinen ja äiti merenneito, samoin kolme sisarusta, joista Eléyn ei ole kuullut sitten sen jälkeen, kun muuttui ihmiseksi (ks. menneisyys)
Hahmon tavarat:
Eléyn ei omista paljoakaan muuta, kuin vaatteet päällään. Hänen vyöllään roikkuu pieni pussi, jossa hän pitää vähäisiä rahojaan ja muita pieniä esineitä, kuten hiuslenkkejään, pieniä simpukoita, korujaan (silloin kun ei pidä niitä yllään) yms.
Vyöllä roikkuu myös pieni puukko, joka onkin ainoa aseen tapainen jonka hän omistaa.
Luonne:
Eléyn on pirteä ja utelias nuori nainen. Hän on melkein aina hyvällä tuulella ja on ikuinen haaveilija. Hän opettelee mielellään kaikkea uutta ja vaikka hän onkin ihmisten asioista melko tietämätön, ei hän ole missään nimessä tyhmä. Eléyn on nopea oppimaan ja se onkin auttanut häntä sopeutumaan ihmisten joukkoon. Hän tekee kaikkensa vaikuttaakseen aivan tavalliselta ihmiseltä ja välttelee merenneidoksi muuttumista - ainakin silloin kun joku on näkemässä.
Halutessaan neito osaa olla kohtelias ja käyttäytyä hyvin, mutta joskus hän saattaa olla hyvinkin hankala. Jos hän ryhtyy puolustamaan mielipitetitään, hän myös puolustaa loppuun saakka. Tällöin hän saattaa olla hyvinkin jääräpäinen ja suuttua aivan typeristä asioista. Kovin helposti Eléyn ei kuitenkaan suutu, mutta loukkaantuu kyllä. Hän ei pidä siitä, jos joku ryhtyy haukkumaan tai pilkkaamaan häntä, mutta varsinkaan pomottelua neito ei voi sietää. Eléyn ei mielellään tottele vieraita eikä hän luota kehenkään.
Vieraita kohtaan Eléyn on melko varautuva ja epäluuloinen, mutta usein uteliaisuus vie voiton. Hän ei kuitenkaan pidä itseensä kohdistuvasta liiasta kyselystä, eikä mielellään kerro itsestään muuta kuin nimen. Tämän takia häneen saattaa olla hieman vaikeaa tutustua eikä kukaan muu kuin hänen oma perheensä tunne häntä pintaa syvemmältä. Jos on kärsivällinen ja pääsee tutustumaan tähän neitoon, saattaa kuitenkin saada erittäin luotettavan ystävän.
Eléyn ei ymmärrä tappamista, eikä hän itse voisi tappaa ketään. Tuntiessaan itsensä uhatuksi hän kyllä puolustaa itseään, muttei koskaan tapa vaikka saisikin siihen mahdollisuuden.
Ulkonäkö:
http://www.petsie.fi/pet.php?petid=60136&s=images&img=21183440&setid=53790
Eléyn on ihmismuodossaan niin kauan, kunnes koskettaa vettä. Hänellä on pitkät, suunnilleen takareisille saakka yltävät hiukset, jotka ovat väriltään oranssihtavat. Latvat ovat täysin epätasaiset ja hiukset ovat miltei aina sekaisin, sillä neito antaa niiden roikkua vapaina eikä hän omista kampaa. Vartalo on hyvin naisellinen ja hoikka ja kasvot ovat kauniit. Iho on pehmeä ja silmät ovat väriltään siniset. Sileille poskille nousee helposti kevyt puna neidon hämmentyessä tai nolostuessa. Pituutta nuorella naisella on noin metrikuusikymmentä.
Vasen käsi on koristeltu kahdella kultaisella rannekorulla ja oikeaa kättä koristaa helminauha. Muuttuessaan merenneidosta ihmiseksi, Eléyn saa ylleen automaattisesti pyrstönsä värisen hameen ja hihattoman topin. Jos katsoo tarkkaan, saattaa huomata hameessa olevat pienet suomut, joita tosin on vain muutamissa kohdissa pienillä alueilla. Muut osat hameesta on normaalia kangasta. Hameen päällä on jokin vyön tapainen, jolla neito kantaa tavaroitaan. Toppi on hihaton, hyvin ihonmyötäinen ja samaa väriä merenneito yläosan kanssa.
Eléynin muuttuessa merenneidoksi, ei siis muutu mikään muu kuin jalat pyrstöksi ja toppi hihattoman bikinin yläosan kaltaiseksi.
Ihmismuodossaan hän muistuttaa hyvin paljon aivan tavallista ihmistä ja Harvemmat tajuavat hänen olevan merenneito, ennen kuin näkevät toisenkin muodon, jota tyttö ei mielellään näytä. Tarkkasilmäiset voivat kuitenkin tajuta asian ja siitä ei neito ole usein kovinkaan mielissään.
Taidot:
Eléyn on siro ja kevyt, joten hän on hyvin nopea ja ketterä. Taitava uimarikin hän on pyrstönsä ansiosta ja hän pystyy hengittämään veden alla kuten muutkin merenneidot.
Neito on myös notkea ja osaa taitavasti väistellä muiden iskuja.
Menneisyys:
Eléyn syntyi merenpohjassa onnelliseen perheeseen ja oli lapsikatraasta toisiksinuorin. Isommat sisarukset pitivät hänestä ja pikkusiskostaan huolta ja vanhemmat rakastivat lapsiaan.
Neidon elämä oli onnellista ja huoletonta, kunnes hän täytti14 ja kaikista kielloista huolimatta ui pinnalle. Eléynin vanhemmat pelkäsivät ihmisiä ja muita maan päällä asuvia olentoja, joten olivat ankarasti kieltäneet pinnalla liikuskelun. He kertoivat lapsilleen ainoastaan kauhutarinoita verenhimoisista susista, jotka vaanivat pinnalla sekä sodista ja eri rotujen erimielisyyksistä ja riidoista. He kuvasivat maanpinnan kamalana, riitaisana paikkana ja olivat tähän saakka saanet lapsensa pidetyiksi merien syvyyksissä.
Eléyn tahtoi kuitenkin omin silmin nähdä oliko tuo tuntematon paikka todella niin kamala. Jostakin syystä hän ei uskonut kaikkia niitä kammottavia tarinoita, joilla hänen vanhempansa yrittivät häntä pelotella. Niinpä neito ui salaa mereen yhtyvälle joelle, joka johti erään järven rannalle. Varovasti Eléyn nousi pinnalle ja istahti rantakivelle. Nuori merenneito ei voinut uskoa silmiään, nähdessään kaikki nuo kauniin vihreät metsät ja sinisen taivaan.
Hän alkoi yhä useammin käymään pinnalla ja tarkkaili ihmisten kaltaisten olentojen puuhia. Enemmän kuin mitään muuta hän olisi tahtonut olla kuin he ja kävellä kuivalla maalla. Eräällä kerralla istuessaan taas suurella kivellä, paikalle sattui vanha velho. Merenneito päätyi juttelemaan vanhan miehen kanssa ja mies kertoi pystyvänsä muuttamaan Eléynin ihmiseksi. Tyttö alkoi kuitenkin epäröidä ja sanoi harkitsevansa asiaa.
Juuri täytettyään 15 neito jäi kiinni pinnalla käymisestä ja hänen vanhempansa raivostuivat. Pian sen jälkeen neitosen äiti sairastui vakavasti ja lopulta kuoli. Eléynin isä oli aivan murheen murtama ja pian hän keksi syyttää Eléyn parkaa vaimonsa kuolemasta. Nuori merenneito oli kuulemma rasittanut äitiään huolilla. Eléynin isä ei enää suostunut puhumaan tytölle ja kaikki raskaimmat työt sysättiin nuorelle tytölle. Hänen ei enää tarvinnut harkita velhon tarjousta, vaan hän karkasi ja nousi jälleen järven rannalle odottaen, että vanhus saapuisi paikalle.
Kului muutamia päiviä, mutta kärsivällisesti tyttö odotti. Odotus palkittiin ja viimein velho saapui. Eléyn kertoi tehneensä päätöksensä ja pian hänellä olikin jalat! Niillä kävely oli kuitenkin vaikeampaa, kuin hän oli luullut, mutta sen taidon tyttö oppi nopeasti. Muut ihmisten tavat olivat kuitenkin hankalampia, eikä hän vieläkään osaa niistä kaikkia.
Ensimmäiset päivät sujuivat melko hyvin, mutta sitten alkoi ilmetä ongelmia. Eléyn pesi järvellä kasvojaan ja koskiessaan veteen vanha pyrstö palasi. Erittäin hämmentyneenä tyttö istui rannalla ja käsien kuivuessa tapahtui jotakin vielä oudompaa: hän muuttui takaisin ihmiseksi. Vanhasta velhosta ei kuitenkaan näkynyt enää jälkeäkään... Hän joutuisi jäämään sellaiseksi...
Nykyisin neito yrittää parhaansa mukaan vältellä kastumista muiden olentojen ollessa näköetäisyydellä ja hän yrittää parhaansa mukaan sopeutua eloon ihmisten keskuudessa.
Muuta:
Pitää:
-Ihmisistä
-Lapsista
-Haaveilusta
Inhoaa:
-Toisinaan hän inhoaa merenneidoksi muuttumista...
-Eläimiä
-Kalaa ruokana
-Sotia, riitoja, taisteluita
Huonopuoli/-puolet:
Eléynin omasta mielestä hänen huonoin puolensa on eläinkammo. Pikkuinen oravakin riittää säikäyttämään neidon puolikuoliaaksi, puhumattakaan sitten suuremmista eläimistä. Eikä se tosiaankaan ole mitään pientä kammoa, vaan hän todella pelkää, enemmän kuin mitään muuta!
Eléyn on myös melko tietämätön ihmisten tavoista, eikä hän osaa lukea tai kirjoittaa. Se vaikeuttaa neidon elämää ihmisten keskuudessa melkoisen paljon ja ajaa hänet toisinaan ikäviin tilanteisiin.
Eléyn on myöskin erittäin huono tunnistamaan eri lajeja toisistaan, sillä meren alla asusti vain merenneitoja eikä hän koskaan nähnyt muita rotuja... Etenkin puoliveriset ovat neidolle iso ongelma - samoin hyvin ihmisen kaltaiset rodut - ja tämän takia hän ei aina osaa varoa toisten mahdollisia yliluonnollisia voimia.
Neitonen myöskin loukkaantuu melkoisen helposti ja liika uteliaisuus saattaa johtaa ongelmiin.
Nimi: Eléyn
Ikä: 19
Laji/rotu: Ihminen, mutta koskiessaan veteen muuttuu merenneidoksi (ja kuivuttuaan taas ihmiseksi)
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti:
Ei ammattia.. Kun Eléyn tarvitsee rahaa, hän hankkii vain joitakin pieniä hommia, pientä palkkaa vastaan...
Perhe ja läheiset:
Eléynin isä on vetehinen ja äiti merenneito, samoin kolme sisarusta, joista Eléyn ei ole kuullut sitten sen jälkeen, kun muuttui ihmiseksi (ks. menneisyys)
Hahmon tavarat:
Eléyn ei omista paljoakaan muuta, kuin vaatteet päällään. Hänen vyöllään roikkuu pieni pussi, jossa hän pitää vähäisiä rahojaan ja muita pieniä esineitä, kuten hiuslenkkejään, pieniä simpukoita, korujaan (silloin kun ei pidä niitä yllään) yms.
Vyöllä roikkuu myös pieni puukko, joka onkin ainoa aseen tapainen jonka hän omistaa.
Luonne:
Eléyn on pirteä ja utelias nuori nainen. Hän on melkein aina hyvällä tuulella ja on ikuinen haaveilija. Hän opettelee mielellään kaikkea uutta ja vaikka hän onkin ihmisten asioista melko tietämätön, ei hän ole missään nimessä tyhmä. Eléyn on nopea oppimaan ja se onkin auttanut häntä sopeutumaan ihmisten joukkoon. Hän tekee kaikkensa vaikuttaakseen aivan tavalliselta ihmiseltä ja välttelee merenneidoksi muuttumista - ainakin silloin kun joku on näkemässä.
Halutessaan neito osaa olla kohtelias ja käyttäytyä hyvin, mutta joskus hän saattaa olla hyvinkin hankala. Jos hän ryhtyy puolustamaan mielipitetitään, hän myös puolustaa loppuun saakka. Tällöin hän saattaa olla hyvinkin jääräpäinen ja suuttua aivan typeristä asioista. Kovin helposti Eléyn ei kuitenkaan suutu, mutta loukkaantuu kyllä. Hän ei pidä siitä, jos joku ryhtyy haukkumaan tai pilkkaamaan häntä, mutta varsinkaan pomottelua neito ei voi sietää. Eléyn ei mielellään tottele vieraita eikä hän luota kehenkään.
Vieraita kohtaan Eléyn on melko varautuva ja epäluuloinen, mutta usein uteliaisuus vie voiton. Hän ei kuitenkaan pidä itseensä kohdistuvasta liiasta kyselystä, eikä mielellään kerro itsestään muuta kuin nimen. Tämän takia häneen saattaa olla hieman vaikeaa tutustua eikä kukaan muu kuin hänen oma perheensä tunne häntä pintaa syvemmältä. Jos on kärsivällinen ja pääsee tutustumaan tähän neitoon, saattaa kuitenkin saada erittäin luotettavan ystävän.
Eléyn ei ymmärrä tappamista, eikä hän itse voisi tappaa ketään. Tuntiessaan itsensä uhatuksi hän kyllä puolustaa itseään, muttei koskaan tapa vaikka saisikin siihen mahdollisuuden.
Ulkonäkö:
http://www.petsie.fi/pet.php?petid=60136&s=images&img=21183440&setid=53790
Eléyn on ihmismuodossaan niin kauan, kunnes koskettaa vettä. Hänellä on pitkät, suunnilleen takareisille saakka yltävät hiukset, jotka ovat väriltään oranssihtavat. Latvat ovat täysin epätasaiset ja hiukset ovat miltei aina sekaisin, sillä neito antaa niiden roikkua vapaina eikä hän omista kampaa. Vartalo on hyvin naisellinen ja hoikka ja kasvot ovat kauniit. Iho on pehmeä ja silmät ovat väriltään siniset. Sileille poskille nousee helposti kevyt puna neidon hämmentyessä tai nolostuessa. Pituutta nuorella naisella on noin metrikuusikymmentä.
Vasen käsi on koristeltu kahdella kultaisella rannekorulla ja oikeaa kättä koristaa helminauha. Muuttuessaan merenneidosta ihmiseksi, Eléyn saa ylleen automaattisesti pyrstönsä värisen hameen ja hihattoman topin. Jos katsoo tarkkaan, saattaa huomata hameessa olevat pienet suomut, joita tosin on vain muutamissa kohdissa pienillä alueilla. Muut osat hameesta on normaalia kangasta. Hameen päällä on jokin vyön tapainen, jolla neito kantaa tavaroitaan. Toppi on hihaton, hyvin ihonmyötäinen ja samaa väriä merenneito yläosan kanssa.
Eléynin muuttuessa merenneidoksi, ei siis muutu mikään muu kuin jalat pyrstöksi ja toppi hihattoman bikinin yläosan kaltaiseksi.
Ihmismuodossaan hän muistuttaa hyvin paljon aivan tavallista ihmistä ja Harvemmat tajuavat hänen olevan merenneito, ennen kuin näkevät toisenkin muodon, jota tyttö ei mielellään näytä. Tarkkasilmäiset voivat kuitenkin tajuta asian ja siitä ei neito ole usein kovinkaan mielissään.
Taidot:
Eléyn on siro ja kevyt, joten hän on hyvin nopea ja ketterä. Taitava uimarikin hän on pyrstönsä ansiosta ja hän pystyy hengittämään veden alla kuten muutkin merenneidot.
Neito on myös notkea ja osaa taitavasti väistellä muiden iskuja.
Menneisyys:
Eléyn syntyi merenpohjassa onnelliseen perheeseen ja oli lapsikatraasta toisiksinuorin. Isommat sisarukset pitivät hänestä ja pikkusiskostaan huolta ja vanhemmat rakastivat lapsiaan.
Neidon elämä oli onnellista ja huoletonta, kunnes hän täytti14 ja kaikista kielloista huolimatta ui pinnalle. Eléynin vanhemmat pelkäsivät ihmisiä ja muita maan päällä asuvia olentoja, joten olivat ankarasti kieltäneet pinnalla liikuskelun. He kertoivat lapsilleen ainoastaan kauhutarinoita verenhimoisista susista, jotka vaanivat pinnalla sekä sodista ja eri rotujen erimielisyyksistä ja riidoista. He kuvasivat maanpinnan kamalana, riitaisana paikkana ja olivat tähän saakka saanet lapsensa pidetyiksi merien syvyyksissä.
Eléyn tahtoi kuitenkin omin silmin nähdä oliko tuo tuntematon paikka todella niin kamala. Jostakin syystä hän ei uskonut kaikkia niitä kammottavia tarinoita, joilla hänen vanhempansa yrittivät häntä pelotella. Niinpä neito ui salaa mereen yhtyvälle joelle, joka johti erään järven rannalle. Varovasti Eléyn nousi pinnalle ja istahti rantakivelle. Nuori merenneito ei voinut uskoa silmiään, nähdessään kaikki nuo kauniin vihreät metsät ja sinisen taivaan.
Hän alkoi yhä useammin käymään pinnalla ja tarkkaili ihmisten kaltaisten olentojen puuhia. Enemmän kuin mitään muuta hän olisi tahtonut olla kuin he ja kävellä kuivalla maalla. Eräällä kerralla istuessaan taas suurella kivellä, paikalle sattui vanha velho. Merenneito päätyi juttelemaan vanhan miehen kanssa ja mies kertoi pystyvänsä muuttamaan Eléynin ihmiseksi. Tyttö alkoi kuitenkin epäröidä ja sanoi harkitsevansa asiaa.
Juuri täytettyään 15 neito jäi kiinni pinnalla käymisestä ja hänen vanhempansa raivostuivat. Pian sen jälkeen neitosen äiti sairastui vakavasti ja lopulta kuoli. Eléynin isä oli aivan murheen murtama ja pian hän keksi syyttää Eléyn parkaa vaimonsa kuolemasta. Nuori merenneito oli kuulemma rasittanut äitiään huolilla. Eléynin isä ei enää suostunut puhumaan tytölle ja kaikki raskaimmat työt sysättiin nuorelle tytölle. Hänen ei enää tarvinnut harkita velhon tarjousta, vaan hän karkasi ja nousi jälleen järven rannalle odottaen, että vanhus saapuisi paikalle.
Kului muutamia päiviä, mutta kärsivällisesti tyttö odotti. Odotus palkittiin ja viimein velho saapui. Eléyn kertoi tehneensä päätöksensä ja pian hänellä olikin jalat! Niillä kävely oli kuitenkin vaikeampaa, kuin hän oli luullut, mutta sen taidon tyttö oppi nopeasti. Muut ihmisten tavat olivat kuitenkin hankalampia, eikä hän vieläkään osaa niistä kaikkia.
Ensimmäiset päivät sujuivat melko hyvin, mutta sitten alkoi ilmetä ongelmia. Eléyn pesi järvellä kasvojaan ja koskiessaan veteen vanha pyrstö palasi. Erittäin hämmentyneenä tyttö istui rannalla ja käsien kuivuessa tapahtui jotakin vielä oudompaa: hän muuttui takaisin ihmiseksi. Vanhasta velhosta ei kuitenkaan näkynyt enää jälkeäkään... Hän joutuisi jäämään sellaiseksi...
Nykyisin neito yrittää parhaansa mukaan vältellä kastumista muiden olentojen ollessa näköetäisyydellä ja hän yrittää parhaansa mukaan sopeutua eloon ihmisten keskuudessa.
Muuta:
Pitää:
-Ihmisistä
-Lapsista
-Haaveilusta
Inhoaa:
-Toisinaan hän inhoaa merenneidoksi muuttumista...
-Eläimiä
-Kalaa ruokana
-Sotia, riitoja, taisteluita
Huonopuoli/-puolet:
Eléynin omasta mielestä hänen huonoin puolensa on eläinkammo. Pikkuinen oravakin riittää säikäyttämään neidon puolikuoliaaksi, puhumattakaan sitten suuremmista eläimistä. Eikä se tosiaankaan ole mitään pientä kammoa, vaan hän todella pelkää, enemmän kuin mitään muuta!
Eléyn on myös melko tietämätön ihmisten tavoista, eikä hän osaa lukea tai kirjoittaa. Se vaikeuttaa neidon elämää ihmisten keskuudessa melkoisen paljon ja ajaa hänet toisinaan ikäviin tilanteisiin.
Eléyn on myöskin erittäin huono tunnistamaan eri lajeja toisistaan, sillä meren alla asusti vain merenneitoja eikä hän koskaan nähnyt muita rotuja... Etenkin puoliveriset ovat neidolle iso ongelma - samoin hyvin ihmisen kaltaiset rodut - ja tämän takia hän ei aina osaa varoa toisten mahdollisia yliluonnollisia voimia.
Neitonen myöskin loukkaantuu melkoisen helposti ja liika uteliaisuus saattaa johtaa ongelmiin.