Totuuden sanat

Muutamia runontapaisia tekstejä.
Kommentoikaa toki.

--

Se nukkuu kivellä kahlittuna.
Hiljaa makaa, kun
(Olet ikuisesti yksin)
se revitään kappaleiksi.

Sille ei anneta mahdollisuutta, ei armoa
(Ei koskaan, ei koskaan)
sillä se ei sitä ansaitse.

Se ei tunne enää mitään
(Kaikki poissa, on niin tyhjää)
lohduttavaa, ei ole toivoa, ei elämää sitä varten.

Se putoaa alas, muttei ole mihin pudota, ei
(pimeys sokeuttaa sinut, varjot satuttavat)
mitään, mihin osua.

Yksin se kituu, itkee surkeuttaan
(kärsit aina)
mutta sillä ei ole enää jäljellä kyyneleitä vuodatettavaksi.

Veri valuu sen haavoista, hurme peittäen
(Pyydät armoa, et kestä enää)
sen ruumiin.

Se kuoli hiljaa pois
(eikä kukaan välittänyt)
antaen lopulta periksi.

Ei ole sille muistoa, ei
(tiesit olevasi turha)
sanoja, ei rakkautta.

--

Itken, koska ikävöin sinua liikaa
Huudan, koska haluan vihani pois
Pelkään, koska niin paljon on minulta riistetty

Etkö näe, kuinka mitätön olen?

Kuvittelen, sillä haluan palauttaa sinut mieleeni
Toivon, sillä annoit minulle syyn elämään
Hymyilen, sillä teit minut onnelliseksi sanoillasi

Mitä olet tehnyt minulle?

--

Minä odotan.
Odotan, vaikka en jaksa enää.

Minä elän.
Elän, vaikka en osaa siitä nauttia.

Minä kävelen.
Kävelen, vaikka en pysty enää juoksemaan.

Olen menettänyt paljon, eikä kukaan
(niin paljon kuin sitä haluaisitkin)
voi menetettyä palauttaa

Minä hengitän.
Hengitän, vaikka en muuhun kykenekään.

Minä hymyilen.
Hymyilen, vaikka en ole surustani eroon päässyt.

Minä kuuntelen.
Kuuntelen, vaikka en voi ystävää korvata.

Kaikki sinun takiasi, jotta
(minä yritin...)
sinulla olisi hyvä olla

Minä rakastan.
Rakastan, vaikka en uskalla sitä näyttää.