Kysytään hahmolta

Sieg: En minä yleensä kylve. Käyn suihkussa.
Zephaniah: *hymähtää* Siinä kun kadotta saippuan ja etsii sitä... Ikuisuus.
Lea: Ehkä jotain kymmenen minuuttia.
Julian: Riippuu päivästä, ja olenko kiireessä.

Pidätkö makeasta?

Leo: Enpä erityisemmin.
Dan: Joo...makea on hyvää. *naureskelee kämmenen takana*

Muistuttaako äänesi jonkun julkkiksen ääntä? Kenen?

Shira: ei tule mieleen muita julkkiksia kuin Arden-Lupita...eikä ääneni todellakaan muistuta...sen...ääntä...
Shaido: öh? Julkkiksen?
Sayashi: Ei tietääkseni.

Olisitko valmis tappamaan yhteisen hyvän puolesta?

Nera: Errrr, tappamista? Ei.
Rochad:Tappaa? Tappaa? Enpäs taida, aivan liikaa verta,sotkua ja.. siinähän voisi itseäkin sattua. Mutta voisin maksaa jollekin, jotta se tappaisi.
Aditi: Toki, kunhan se ei ole ristiriidassa luostarin arvojen kanssa.
Abraham: Hmm, miksi välittäisin muiden hyvästä?

Viimeiset kuuluisat sanasi?

Shira: "viinaa?"
Shaido: "Rakastan sinua, Naoki..." *jää haaveilemaan*
Sayashi: En ajatellut puhua paljon kuollessani. Tai no... se riippuu ihan tilanteesta. Jos sitä siis tarkoitit.

Millaista työtä teet, pidätkö siitä?

Sieg: Se riippuu missä olen ja mitä olen saanut. Yleensä jotain melko fyysistä ja kyllä pidän! *hymyilee*
Zephaniah: Minä olin parantaja. Ja pidin siitä. Mutta sokeana on vaikea työskennellä...
Lea: Olen katutaiteilija, eli vedän akrobaattisia esityksiä kadunkulmissa. Ja minä rrrakastan sitä!!
Julian: Eihän minulla kokopäivätyötä ole. Mutta erinäisten... palvelusten tekeminen on erittäin miellyttävää.

Millaiseen työpaikkaan et ikinä tahtoisi joutua?

Rai-Tae: Oikeastaan olen jo sellaisessa.. Kylpylä. Jos olisin vielä hengenpelastajana siellä niin.. *kalpenee*
Rieku: Teurastamo... lääkärinvastaanotto.. Rakennustyömaat.. (omaa korkeapaikan ja veren kammon)
Raiki: Mikään paikka jossa olisi täysverisiä lähellä. *kovana* (ja häntä uhkaa työttömyys jälleen)

Pahin painajaisesi?

Sieg: Että perheeni kuolee... *hymyilee surkeana*
Zephaniah: Tällä hetkellä... se että Fukaikan tappaisi Nían.
Lea: Etten enää pystyisi seikkailemaan!
Julian: ...

Millaiseksi ajattelet kuolemasi?

Shira: en edes huomaa kuolevani kun olen jossain ojan pohjassa varmaan silloin...
Shaido: kuolen varmaan nuorena... sitten kun en kestä enää...
Sayashi: Kuolen varmaankin rauhassa vanhuuten.

Mitä haluat henkilöiden ajattelevan, kun he kohtaavat sinut?

Leo: Mieluiten ei mitään. Mieluiten en tapaisi ketään. Mutta minulla ei taida olla valinnanvaraa... *huokaa raskaasti*
Dan: Öh...mitään sellaista mitä en ansaitse?

Oletko valmis kääntämään selkäsi uusimmalle tuttavuudellesi?

Shira: jaa-a, en ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Shaido: En. *kauhistuu jo ajatustakin*
Sayashi: *hymyilee hieman* Se jää nähtäväksi.
Shadow: *kohottaa kulmiaan* olisin..?

Onko sinulla koskaan ollut aihetta tai mielihalua tappaa joku?

Sieg: Mitä? Tappaa? EI!
Zephaniah: En pidä tappamisesta.
Lea: Minä en vieläkään käytä minkäänlaista väkivaltaa muihiin elollisiin olentoihin, se on uskonnollinen periaate!
Julian: *naurahtaa pehmeästi* Kyllä. Aihetta, muttei mielihalua. Kuolema on melko mautonta.
Nova: ... ... *hylkää keksimänsä filosofisen selityksen* Ei. ...tietääkseni.

Miten vietät syntymäpäiviäsi?

Leo: Ihan samanlainen päivä se on kuin kaikki muutkin. *tuhahtaa*
Dan: Jaa, omassa rauhassani ja illalla ehkä kutsun hyvän ystävän seurakseni kotiin? Kylille en kuitenkaan lähde.

Missä viihdyt parhaiten?

Sieg: Kotona!
Zephaniah: Jossain rauhallisessa, melko pienessä sopessa.
Lea: Liikkeellä!!
Julian: Kotona lukuhuoneessa.
Nova: Kahvilalla.

Missä kotisi on?

Shira: siellä missä minä
Shaido: Aika lähellä Ikkusotoa
Sayashi: Mirassa
Shadow: hmm....mitäs se sinulle kuuluu?

Onko sinulla joku sydänystävä?

Sieg: Kirjesydänystäviä!
Zephaniah: Toivon niin.
Lea: ... Kyllä minulla olisi jos pysyisin aloillani vähän pidempään!
Julian: Ei. En tarvitse.
Nova: Dahlia.

Millä sinut saa hurmattua?

Leo: *nauraa ja ohittaa kysymyksen*
Dan: Hymyllä ja rehellisyydellä. Paljon muulla ei olekaan kaiketi väliä. Vaikka voin sanoa, että keneenkään en ole aikoihin hurmaantunut, niin että kaiketi siihen tarvitaan jotain muutakin...mitä, sit en osaa sanoa.

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Voitko sanoa että tiedät aina minkälainen reaktio on tulossa?

Sieg: *hymyilee epävarmasti* Itseään ei ikinä tunne tarpeeksi hyvin.
Zephaniah: Sanoisin että kyllä tiedän. Tunnen itseni tarpeeksi hyvin. Yllätyksiä kuitenkin tapahtuu, ja tulee aina tapahtumaan.
Lea: Itsetuntemus? Tuota. *nauraa* Ehei, pitää pystyä yllättämään itsensä että voi ellättää muita!
Julian: Luulin tuntevani itseni täydellisesti. Hassua kuinka väärässä sitä voikaan olla.
Nova: *miettii miten hyvin voi tuntea itsensä jos muistaa vain viisi vuotta elämästään* Tarpeeksi hyvin.

Minkä henkisen ominaisuuden poistaisit/tahtoisit itsellesi?

Shira: jaa-a...
Shaido: hmm...haluaisin ainakin olla vähemmän masentunut.
Sayashi: En mitään.
Shadow: Haluaisin kärsivällisyyttä...

Pidätkö siitä, mitä pelaajasi pistää sinut tekemään?

Sieg: Joo, miksi en?
Zephaniah: *mulkaisee Kaita* No jotkin asiat ovat mukavia, mutta hän on ilkeä...
Lea: Jeeee!! ... *löisi Kaita spontaanisti takaraivoon jos harjoittaisi väkivaltaa*
Julian: Jonain kauniina päivänä hän saa tietää kuinka paljon siitä pidän. *mulkoilee vihaisesti*
Nova: ... Kyllä?

*tässä vaiheessa Kai lopettaa nukkumisen ja majoittautuu bunkkeriin, koska pelkää mitä Julian (ja Zeph?) aikovat tehdä*

Mistä sinut tunnistaa kadulla?

Shira: se kellä on huppu aina päässä...
Shaido: mustasta nahkatakista?
Sayashi: Minulla on yleensä salkku kädessä.
Shadow: Öh... pitäisikö minut tunnistaa? No hiuksista kaiketi sitten...

Heräätkö aamuisin helposti?

Leo: Enköhän. *turhautunut* Typeriä kysymyksiä, miksi minun pitää istua täällä?
Dan: Dagnir, yritäpäs ryhdistäytyä. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Niin, minä herään kyllä helposti...useimmiten...jos siis ei ole tullut valvottua..jostain syystä...

Onko yöllisiä...harrastuksia?

Shira: jaa-a...baarissa käynti?
Shaido: ainakin täysikuulla... ja sitten kun en saa unta, maalaan tai piirrän tai lähden ulos kävelemään...
Sayashi: Ei. *valehtelee päin naamaa kuitenkin uskottavasti*
Shadow: *tuhahtaa* ei kuulu sinulle...

Mikä on mielenkiintoisin kaupunki, jossa olet ollut?

Sieg: Ne kaikki ovat kivoja~
Zephaniah: En oikein osaa sanoa...
Lea: Se ihan valtava siellä siellä toisessa paikassa!!
Julian: No mutta, jokainen on omalla tavallaan viehättävä...
Nova: ... *ei ole käynyt oikein missään*

Millainen sää olinpaikassasi on nyt?

Shira: öh... sellainen sopiva...
Shaido: puolipilvistä?
Sayashi: sopivan viileää, mutta ei kuitenkaan liian kylmä.
Shadow: kuuma...

Ensisuudelmasi?

Leo: ...Mitäs se sinulle kuuluu? ... No jaa, ei niin että se olisi salaisuus enää. Olin kahdeksantoista ja eräs kolme vuotta nuorempi nainen onnistui löytämään minut vaikka olin menettänyt muistini. Se tilanne oli...hmm...mielenpainuva...
Dan: Jaa'a, enpä edes muista...

Unelmalemmikkisi olisi...?

Sieg: Lauma lemmikkejä!
Zephaniah: Jokin lintu.
Lea: En harrasta lemmikkejä~
Julian: Kissa. Joka minulla jo onkin. *hymyilee*
Nova:... *unohtuu mietteisiinsä eikä vastaa*

Kuinkas monta rakastajaa sinulla on ollut, jos nyt on?

Koios: Minkä lasket rakastajaksi? Sellaisia, jonka nimen muistan? Suunnilleen viisi.
Fu: *kohottaa kulmakarvojaan* yli viisi, alle kymmenen - luulisin.
Belinda: Pari.

Pidätkö tarinoista? Jos pidät niin millaisista?

Sieg: Pidän, kaikki vanhat jutut ovat mukavia.
Zephaniah: Riippuu onko kertoja hyvä.
Lea: Jos niissä on paljon toimintaa!
Julian: Kyllä. *vaientaa elettäkään tekemättä Kain joka naureskelee ruudun takana* Pitkistä, jotka on kirjoitettu sujuvasti.
Nova: ... Tavallaan.

Osaatko laulaa hyvin, omasta tai muiden mielestä?

Leo: Kyllähän minä jotenkin, mutta en sanoisi sitä miksikään erityiseksi. Koulussa saisin kai kasin tai seiskan... mutta huilu, se on eri asia...
Dan: *punastuu todella helakasti* Minä...tuota noin... olen yliluonnollinen hyvä musiikissa. Se menee yli omankin tajuntani... Ja lauluääneni on...tuota...ei varsinaisesti vain yksi ääniala... öh...

Oletko joskus menettänyt muistisi? ...Jos, mitä silloin tapahtui?

Sieg: Eipä ole.
Zephaniah: Kyllä. ... Et halua tietää...
Lea:Ei, enkä haluaisi menettää elämästäni mitään!
Julian: Ei.
Nova: Kyllä. En tiedä.

Minkä muistosi haluaisit terminoida?

Leo: *tuhahtaa nauruntapaisen terminointi-termille* Melkein kaiken, kiitos vain.
Dan: Ystävien ja läheisten menettämisen...ei, eivät he kuolleet...menetin heidät.


Pidätkö yhteyttä vanhempiisi? Kuinka usein?

Sieg: Joka viikko kolme kertaa!
Zephaniah: *yskäisee* niin minut hylättiin vauvana...
Lea: Tuota, en tiedä keitä vanhempani ovat, mutta kotiin lähetän kirjeen kuukausittain.
Julian: ... Kerran vuodessa *hymy*
Nova: En...?


Millaisessa talossa tahtoisit asua?

[krhm, minnes kysymys jäi?]