Feroce katseli Freijaa samalla, kun kuunteli Jarea. Tuo käänsi katseensa Jareen ja käveli miehensä luokse.
"Vai Mirassa asti..No kävellään tänä yönä niin pitkälle, kuin voimme ja sitten katsotaan, jos pitää levätä"
Feroce vastasi Jarelle. Feroce oli kyllä täynnä energiaa, hän voisi tehdä ihan mitä vain juuri nyt. Ja eihän heillä täysin tulipalokiire ollut. Feroce hymyili vähän ja kiersi kätensä Jaren ympärille, painautuen samalla tätä vasten hymyillen. Pikkuisen olivat vielä Ferocen vaatteet ja hiukset märät, mutta hän ei antanut sen häiritä itseään, tuskin Jareakaan häiritsi. Oli niin kaunis yö..kuutamo ja pauhaavat laineet. Ja mukavan lämmintä. Feroce pysytteli hetken Jarea vasten painautuneena.
"Eihän meillä ole mikään kiire..?"
Feroce kuiskasi hiljaa ja painoi sitten rakastavan suudelman Jaren huulille, laskien kätensä tämän poskelle. Tosiaan, he eivät ehtisi tänä yönä perille, joten miksi heidän pitäisi lähteä samantien juoksemaan pitkin metsää? Freija saisi tämän yön, ainakin osan sitä, levätä kunnolla rannalla. Eläin kyllä osasi hakeutua suojaan ennen kuin aurinko nousisi. Feroce vetäytyi hieman kauemmas suudelmasta ja halauksesta, sitoen hiuksensa kiinni. Feroce hymähti ja hetkeksi jäi katsomaan merta. Se oli niin kaunis..ikuinen ja salaperäinen, synkkä ja lohduton..
"Oletko koskaan nähnyt mitään kauniimpaa, kuin tämä upea yö?"
Feroce kuiskasi hiljaa onnellisena. Tosiaan, oli kaunista.
"Vai Mirassa asti..No kävellään tänä yönä niin pitkälle, kuin voimme ja sitten katsotaan, jos pitää levätä"
Feroce vastasi Jarelle. Feroce oli kyllä täynnä energiaa, hän voisi tehdä ihan mitä vain juuri nyt. Ja eihän heillä täysin tulipalokiire ollut. Feroce hymyili vähän ja kiersi kätensä Jaren ympärille, painautuen samalla tätä vasten hymyillen. Pikkuisen olivat vielä Ferocen vaatteet ja hiukset märät, mutta hän ei antanut sen häiritä itseään, tuskin Jareakaan häiritsi. Oli niin kaunis yö..kuutamo ja pauhaavat laineet. Ja mukavan lämmintä. Feroce pysytteli hetken Jarea vasten painautuneena.
"Eihän meillä ole mikään kiire..?"
Feroce kuiskasi hiljaa ja painoi sitten rakastavan suudelman Jaren huulille, laskien kätensä tämän poskelle. Tosiaan, he eivät ehtisi tänä yönä perille, joten miksi heidän pitäisi lähteä samantien juoksemaan pitkin metsää? Freija saisi tämän yön, ainakin osan sitä, levätä kunnolla rannalla. Eläin kyllä osasi hakeutua suojaan ennen kuin aurinko nousisi. Feroce vetäytyi hieman kauemmas suudelmasta ja halauksesta, sitoen hiuksensa kiinni. Feroce hymähti ja hetkeksi jäi katsomaan merta. Se oli niin kaunis..ikuinen ja salaperäinen, synkkä ja lohduton..
"Oletko koskaan nähnyt mitään kauniimpaa, kuin tämä upea yö?"
Feroce kuiskasi hiljaa onnellisena. Tosiaan, oli kaunista.